Lullisámegiella
Lullisámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid lullijovkui ovttas ubmisámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat bihtánsámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiella.
Lullisámegiella
åarjelsaemien gïele | |
|---|---|
| Geavaheapmi | |
| Guovlu | Ruoŧŧa, Norga |
| Hubmiid mearri | sullii 600 |
| Sadji | ii čuođi stuorámusa joavkkus |
| Alfabehta | láhten |
| Virggálaš stáhtus | |
| Virggálaš giella | Snoasa |
| Giellakodat | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | sma |
| ISO 639-3 | sma |
Guovlu rievdat
Alfabehta rievdat
| А а | B b | D d | E e | F f | G g | H h | I i |
| (Ï ï) | J j | K k | L l | M m | N n | O o | P p |
| R r | S s | T t | U u | V v | Y y | Z z | Æ æ Ä ä |
| Ø ø Ö ö |
Å å |
Lullisámegiela oktasaš čállinvuohki dohkkehuvvui 1978. Sii válljejedje atnit ruoŧa ö ja dáru æ juogalágan kompromissan. Dát čállinvuohki doalahuvvo ovdamearkka dihte Knut Bergsland ja Laila Mattson Magga sátnegirjjis Åarjelsaemien - daaroen baakoegærja. Lullisámegiela boallobeavdi maid atná dan vuogi. Dat njuolggadus ii oro leamen nu garas, go olbmot sáhttet atnit maiddái ruoŧa ä ja dáru ø. Bustávat c, q, x ja z gávdnojit dušše loatnasániin.
Jietnadatoahppa rievdat
Giellaoahppa rievdat
Vokálaid molsašuddan rievdat
Lullisámegielas nuppi stávvala vokála rievdada vuosttaš stávvala vokála. Nuppi stávvala vokála sáhtt rievdat go sátni sojahuvvo ja dalle maid vuosttaš stávvala vokála rievdá. Ovdamearkka dihte:
- ae ~ aa ~ ee: vaedtsedh 'vázzit' : vaadtsam 'váccán' : veedtsim 'vázzen'
- ue ~ ua ~ öö: vuelkedh 'vuolgit' : vualkam 'vuolggán' : vöölkim 'vulgen'
Nuppi dáfus lullisámegielas ii leat dássemolsašuddan, nugo buot eará sámegielain lea. Nu ahte guovddáškonsonánttat álo bissot seammaláganin. Ovdamearkka dihte
- nomme 'namma' : nommesne 'namas'
Kásus rievdat
Lullisámegielas leat 8 kásus:
| Kásus | Ovttaidlogu geažus | Máŋggaidlogu geažus |
|---|---|---|
| Nominatiiva | - | -h |
| Akkusatiiva | -m | -jte / -ite / -idie |
| Genitiiva | .-n | -i / -j |
| Illatiiva | -n / -se / -sse | -ine / -jne / -inie |
| Inessiiva | -sne / -snie | -ine / -jne / -inie |
| Elatiiva | -ste / -stie | -jste / -jstie |
| Komitatiiva | -ine / -jne / -inie | -igujmie / -jgujmie |
| Essiiva | -ine / -jne / -inie | - |
Sátnevuorká rievdat
Čállingiella rievdat
Lullisámegiella geavahii vuos Bergsland/Ruong čállinvuogi smávva rievdademiiguin. Sámi giellalávdegoddi dohkkehii 1976 dálá lullisámegiela čállinvuogi, man lea ráhkadan Ella Holm Bull ja Knut Bergsland. Lullisámegiella lea čállojuvvon dáro- ja ruoŧagielaid alfabehtaid mielde, nu ahte æ, ø lea geavahuvvon Norggas ja ä, ö Ruoŧas. ï-bustáva lea maid geavahuvvon.
Historjá rievdat
Biibbal lullisámegillii ilbmái vuosttas geardde jagis 1811. Jagi 2008 álggus lullisámegielas bođii Snoasa gieldda nubbi virggálaš giella, go gielddas bođii okta sámegiela hálddašanguovllu gielddain Norggas.
Girjjálašvuohta rievdat
- Knut Bergsland (1946): Røroslappisk grammatikk
- Knut Bergsland (1981): Sydsamisk grammatikk
- Knut Bergsland ja Lajla Mattson Magga (1'993): Åarjelsaemien-daaroen baakoegaerja
- Hasselbrink: Südsamisches Wörterbuch I–III
Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella