Anárašgiella
Anárašgiella lea sámegiella man anáraččat hállet. Dat gullá nuortasámegielaid nannánjovkui ja dan lagamus fuolkegiella lea nuortalašgiella.
Anárašgiella
anarâškielâ / aanaarsämikielâ | |
|---|---|
| Geavaheapmi | |
| Guovlu | Suopma |
| Hubmiid mearri | 300 |
| Sadji | ii čuođi stuorámusa joavkkus |
| Alfabehta | láhten |
| Virggálaš stáhtus | |
| Virggálaš giella | Anár ja Anárjávri |
| Giellagáhtten | Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš |
| Giellakodat | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | smn |
Guovlu
rievdatAnárašgiella lea virggálaš giella Anára gielddas ja dat lea áidna sámegiella mii hállojuvvo beare Suomas. Anárašgiella hállojuvvo Anárjávrri birrasis erenomážit dáin giliin (ruođuid siste lea gili anárašgielat namma): Nellim (Njellim), Avvil (Avveel), Menešjávri (Menišjävri), Riebanjohka (Riemâšjuuhâ), Tirro (Mosshâš), Anárgilli (Aanaar markkân), Gámas (Kaamâs), Ákšojávri (Ákšujävri), (Čovčjävri), Iijávri (Ijjävri), Čeavetjávri (Čevetjävri) ja Bárttet (Päärtih).
Alfabehta
rievdatAnárašgiela bustávat leat:[1]
| A a | Á á | Ä ä | Â â | B b | C c | Č č | D d |
| Đ đ | E e | F f | G g | H h | I i | J j | K k |
| L l | M m | N n | Ŋ n | O o | P p | R r | S s |
| Š š | T t | U u | V v | Y y | Z z | Ž ž |
Jietnadatoahppa
rievdatVokálat
rievdatKonsonánttat
rievdatGiellaoahppa
rievdatAnárašgielas leat ovcci kásusa. Maid anárašgiela vearbasojaheamis lea duála.
Anárašgielas ii leat oasseobjeakta degomat suomagielas. Cealkka "Mun puurâm leeibi" dárkkuha sihke dan ahte borra olles láibbi dahje dušše oasi das.
Pronomenat
rievdatAnárašgielas lea dego davvisámegielasge persovdnapronomeniin golbma logu: ovttaidlohku dahjege singulára, guvttiidlohku dahjege duála ja máŋggaidlohku dahjege plurála.
| davvisámegillii | nominatiiva | davvisámegillii | genetiiva | |
|---|---|---|---|---|
| Ovttaidlogu 1. persovdna (singulára) | mun | mun | mu | muu |
| Ovttaidlogu 2. persovdna (singulára) | don | tun | du | tuu |
| Ovttaidlogu 3. persovdna (singulára) | son | sun | su | suu |
| Guvttiidlogu 1. persovdna (duála) | moai | muoi | munno | munnuu |
| Guvttiidlogu 2. persovdna (duála) | doai | tuoi | dutno | tunnuu |
| Guvttiidlogu 3. persovdna (duála) | soai | suoi | sutno | sunnuu |
| Maŋggaidlogu 1. persovdna (plurála) | mii | mij | min | mii |
| Maŋggaidlogu 2. persovdna (plurála) | dii | tij | din | tii |
| Maŋggaidlogu 3. persovdna (plurála) | sii | sij | sin | sii |
Biehttalanvearba
rievdatNugo davvisámegielas anárašgielasge biehttalanvearba sodjá vuogi (indikatiiva, konditionála, potentiála, imperatiiva), persovnna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku) mielde, muhto ii áiggi mielde:
Indikatiiva, konditionála ja potentiála
| persovdna | ol. | gl. | ml. |
|---|---|---|---|
| 1. | jie'm | iän | ep |
| 2. | jie'h | eppee | eppeđ |
| 3. | ij | iä'vá | iä |
| persovdna | ol. | gl. | ml. |
|---|---|---|---|
| 1. | iällum | iäl'loon | iällup |
| 2. | ele | ellee | elleđ |
| 3. | iä'lus | iällus | iällus |
Sátnevuorká
rievdatČállingiella
rievdatAnárašsámegiela čállinvuogi vuođđun leat Lauri Arvid Itkonena barggut, maid Erkki Itkonen lea dievasmahttán.
Historjá
rievdatDálá dilli
rievdatJagis 1986 vuođđuduvvui Anárašgiela searvi Anarâškielâ servi ry ovddidit giela dili.
Anárašgiela seailluheapmái lea jagis 1997 ovddosguvlui geavahuvvon giellabesiid (Kielâpiervâl), maid vuođđojurddan lea addit mánáide birrasa gos dikšojeaddjit hállet sidjiide dušše sámegiela. Doppe mánát ohpet giela lunddolaččat árgabeaivvi bargguid ja stoahkama bokte.[2] Giellabesiid dihte lea šaddan ođđa anársámegielat sohkabuolva, geaid gielladáidu lea skuvlaagis seamma buorre go sis geaid eatnigiella lea sámegiella.
Avvila logahagas anárašgiela sáhttá lohkat eatnigiellan, B2- dahje B3-giellan. Giđđat 1998 lei vuosttas geardde vejolaš čađahit stuđeantadutkosa eatnigiela dahje vierisgiela iskosa anárašgielas. Universitehtadásis lea vejolaš čađahit anárašgiela vuođđooahpuid.
Girjjálašvuohta
rievdat- Itkonen, Erkki. Inarilappisches Wörterbuch. Lexica societatis fenno-ugricae: 20. Suomalais-ugrilainen seura. Helsinki. ISBN 951-9019-94-4.
- Morottaja, Matti. Anarâškielâ ravvuuh – inarinsaamen kieliopas Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: 56. Helsinki 2018. Näköisjulkaisu painetusta teoksesta (2007). ISBN 978-952-5446-26-5, ISSN 2323-3370.
- Olthuis, Marja-Liisa. Kielâoppâ. Anár : Sämitigge, 2000.
- Sammallahti, Pekka. Morottaja, Matti. Säämi-suoma sänikirje. Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja. Girjegiisá. Ykkösoffset Oy, Vaasa 1993. ISBN 951-8939-27-6.
- Østmo, Kari. Sämikielâ vieres kiellân vuáðuškoovlâst. Helsset : Valtion painatuskeskus, 1988.
Liŋkkat
rievdat- Salminen, Tapani. UNESCO Red Book on Endangered Languages. 1993.
- Dávvisámi-anáraš-nuortalaš-suoma-sátnediehtovuođđu
- Sámi lottit
- Siida-musea siiddut anáraččain
- Anárašgiela stáhtus dál (RealPlayer)
- Toivonena ja Nelsona siiddut anárašgiela birra
- Hans Morottaja hupmá anárašgillii
- Mánáid TV-prográmma Binnabánnaš anárašgillii
Gáldut
rievdat- ↑ Morottaja, Matti: "4. Puustavoornig", Anarâškielâ ravvuuh – inarinsaamen kieliopas, s. 11. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: 56. Näköisjulkaisu painetusta teoksesta (2007). Helsset: Ruovttueatnan gielaid guovddáš, 2018. ISSN 2323-3370, ISBN 978-952-5446-26-5. Girjji interneahtaveršuvdna (PDF) (referánsabeaivi 12.2.2020). (anárašgillii)
- ↑ Saamen kielten elvytys tuottaa tulosta HS Digilehti 28.8.2010
Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella