Vuoigatvuohta iežas gillii

Vuoigatvuohta iežas gillii lea vuođđovuoigatvuohta man vuođul buot olbmuin lea vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja bajásdoallat iežas eatnigiela sihke muitalit áššiid ja jurdagiid almmolaččat iežas eatnigillii. Muhtin riikkain gielalaš, kultuvrralaš dahje etnalaš vehádagaid vuoigatvuohta geavahit iežas eatnigiela lea viggan gáržžidit, ovd. go vehádat viggojuvvo suddadit dahje assimileret majoritehtakultuvrii.

Snoasa girjerádjosa lullisáme- ja dárogiel galba
Ras yr Iaith lea viehkangilvu man ulbmilin lea ovddidit kymragiela stáhtusa

ON Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkal 15 mielde ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta oasseváldit kultureallimii ja soahpamušriikkain lea geatnegasvuohta fállat doaibmabijuid mat leat vealtameahttumat čuvgehuslašvuođa viiddideapmái ja ovddideapmái.[1] Eurohpá sosiála vuođđogirji geatnegahttá Eurohpáráđi ovddidit ja álkidahttit vejolašvuođaid mielde sisafárrejeddjiid mánáid eatnigiellaoahpahusa ja maiddái vuostáiváldinriikka giela oahpaheami sisafárrejeddjiide.[2]

SuomasEdit

Suoma vuođđoláhka dorvvasta suopmelaččaide vuoigatvuođa geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiid olis ieža giela, suoma- dahje ruoŧagiela. Seamma láhkai dáhkiduvvojit suoma- ja ruoŧagiel álbmogiid čuvgehuslaš dárbbut. Dasa lassin vuođđolágas mearriduvvo dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin, románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra. Suoma vuođđolágas mearriduvvon vuoigatvuođat leat dárkileappot mearriduvvojit Suoma giellalágas.[3] Dasa lassin sápmelaččaid [4] ja seavagielalaččaid vuoigatvuođat mearriduvvon eará lágain. Sisafárrejeddjiin lea lága mielde vuoigatvuohta bisuhit iežas giela ja kultuvrra.[5]

Geahča maidEdit

GáldutEdit