Vuoigatvuohta iežas gillii
Vuoigatvuohta iežas gillii lea vuođđovuoigatvuohta man vuođul buot olbmuin lea vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja bajásdoallat iežas eatnigiela sihke muitalit áššiid ja jurdagiid almmolaččat iežas eatnigillii. Muhtin riikkain gielalaš, kultuvrralaš dahje etnalaš vehádagaid vuoigatvuohta geavahit iežas eatnigiela lea viggan gáržžidit, omd. go vehádat viggojuvvo suddadit dahje assimileret majoritehtakultuvrii.
ON Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkal 15 mielde ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta oasseváldit kultureallimii ja soahpamušriikkain lea geatnegasvuohta fállat doaibmabijuid mat leat vealtameahttumat čuvgehuslašvuođa viiddideapmái ja ovddideapmái.[1] Eurohpá sosiála vuođđogirji geatnegahttá Eurohpáráđi ovddidit ja álkidahttit vejolašvuođaid mielde sisafárrejeddjiid mánáid eatnigiellaoahpahusa ja maiddái vuostáiváldinriikka giela oahpaheami sisafárrejeddjiide.[2]
Suomas
rievdatSuoma vuođđoláhka dorvvasta suopmelaččaide vuoigatvuođa geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiid olis ieža giela, suoma- dahje ruoŧagiela. Seamma láhkai dáhkiduvvojit suoma- ja ruoŧagiel álbmogiid čuvgehuslaš dárbbut. Dasa lassin vuođđolágas mearriduvvo dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin, románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra. Suoma vuođđolágas mearriduvvon vuoigatvuođat leat dárkileappot mearriduvvojit Suoma giellalágas.[3] Dasa lassin sápmelaččaid [4] ja seavagielalaččaid vuoigatvuođat mearriduvvon eará lágain. Sisafárrejeddjiin lea lága mielde vuoigatvuohta bisuhit iežas giela ja kultuvrra.[5]
Geahča maid
rievdatGáldut
rievdat- ↑ Asetus taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta: Finlex. Čujuhuvvon 23.01.2014. (suomagillii)
- ↑ Asetus uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan voimaansaattamisesta (suomagillii)
- ↑ Kielilaki (suomagillii)
- ↑ Sámi giellaláhka
- ↑ Kotouttamislaki (suomagillii)