Suoma vuođđoláhka
Suoma vuođđoláhka (731/1999, suomagillii: Suomen perustuslaki, ruoŧagillii: Finlands grundlag) lea oktilaš vuođđoláhka, mii bođii fápmui Suomas njukčamánu 1. b. 2000. Dálá vuođđoláhka buhtte njeallje boares lága, mat ledje ásahuvvon Suoma iehčanasvuođa álgojagiin: jagi 1919 hálddahushápmi[1], jagi 1928 riikkabeai’ortnet[2] ja guokte ministtarovddasvástádusa guoskevaš lága.[3][4]
Vuođđolágas leat 131 paragráfa 13 kapihttalis dahje logus:
- Stáhtaortnega vuođustusat
- Vuođđovuoigatvuođat
- Riikkabeaivvit ja riikkabeaiveáirasat
- Riikkabeivviid doaibman
- Dásseválddi presideanta ja stáhtaráđđi
- Láhkaásaheapmi
- Stáhtaekonomiija
- Riikkaidgaskasaš gaskavuođat
- Láhkageavaheapmi
- Lágalašvuođagohcin
- Hálddahusa ordnen ja iešráđđen
- Eatnanbealuštus
- Loahppanjuolggadusat
Lága struktuvra
rievdat1 kapihttal – Stáhtanjuolggadusa geađgejuolggit
rievdatVuođđolága vuosttaš kapihttalis leat njuolggadusat stáhtanjuolggadusa vuođđojurdagat. Dain njuolggadusain meroštallojuvvojit Suoma iehčanasvuohta ja dásseválddálaš hálddahushápmi. Dasa lassin dain ásahuvvojit váldegotti guovlluid ja Suoma riikkavulošvuođa vuođustusat. Stáhtanjuolggadusa vuođđun lea álbmotsuverenitehta nappo stáhtaváldi gullá álbmogii, man ovddasta riikkabeivviide čoahkkanan riikkabeaivvit. Dan mielde riikkabeaivvit leat Suoma alimus stáhtaorgánan ja hálddahus- ja duopmoválddi leat vuolibut go riikkabeaivvit.