Peđar Jalvi
| Peđar Jalvi | |
|---|---|
.jpg) | |
| Riegádan | cuoŋománu 10. beaivvi 1888:s |
| Jápmán | borgemánu 8. beaivvi 1916:s (28) |
| Riikkavulošvuohta | |
| Bargu | |
| Ámmát | girječálli ja oahpaheaddji |
| Giella | suomagiella ja davvisámegiella |
 Pedar JalviWikimedia Commonsas | |
Peđar Jalvi, sámenamma: Lemehaš-Biehtár, suomagiel namma: Piera Klemetinpoika Helander dahje Pekka Pohjansäde (cuoŋománu 10. 1888 Ohcejoga gielddas, Deanuleagis, badje-Jalvvis – borgemánu 8. beaivve 1916 Anáris) lei Suoma bealde vuosttaš sámegielgirječálli gii lei eret Ohcejogas. Son váccii oahpaheaddjiseminára Jyväskyläs Gaska-Suomas ja son lei easka 23-jahkásaš go álggahii studeret doppe. Su sáhttá gohčodit Suoma beale sápmelaš čáppagirjjálašvuođa vuođđudeaddjin. Savitaipales oahpaheaddjin barggadettiin son čálii girjji Muohtačalmmit, mii almmustuvai jagis 1915, mii attii málle ee. H.A. Guttormii ja Kirsti Palttoi.
23-jahkásažžan son beasai Jyväskyläs oahpaheaddjiskuvlii. Jyväskylä lea guovddáš Suomas ja Pedar Jalvi oahpásmuvai doppe suopmelaččaid jurdagiidda iežas kultuvrra ja giela ovddideami hárrái. Dan áigge ledje maid jurdagat oažžut Suoma iešriikan. Dát dagahiige ahte Lemetaš-Biehtár čálligođii čállosiid sápmelaččaid eallimis ja árbevieruin. Geasseluomuid áigge son čohkkii Ohcejogas sápmelaččaid álbmotmáidnasiid. Daid čállosiid son almmuhii áviissain. Seamma áiggis son atnigođii maid iežas goarggu Helander menddo ruoŧŧelažžan ja nuppástuhtii namman Pekka Pohjansäde. Dađistaga Pedar Jalvi čálligođii maiddái sámegillii, go son dovddai ahte čiekŋaleamos jurdagiid sáhtii ovdanbuktit dušše eatnigillii. Dát čállosat ilbmege girjin 1915:s, ja dalle lei son juo gohčodišgoahtán iežas Pedar Jalvin.
Stuorámus doaivva lei beassat iežas čeardda oahpaheaddjin, muhto dat ii ollašuvvan, go eai dalle lean galle oahpaheaddjivirggige Sámis. Pedar Jalvi válmmastuvai oahpaheaddjin 1915:s, muhto son barggai dušše jagi oahpaheaddjin Savitaipale-nammasaš báikkis lulli-Suomas. Pedar Jalvái lei juo skuvlavázzináiggis njommon tuberkulosa-dávda ja son vulggii 1916:s johtit hui buohccin ruovttubáikásis Ohcejohkii. Ii son buvttehan dohko; son jámii Anára buohccevissui ja hávdáduvvui Anára girkogárdái.
Čállosat
rievdat- Muottačalmit (1915, 2. prentehus: Muohtačalmmit 1981)
- Sátnedáidu (1969, 2. prentehus 1982) (sisttisdoallá Jalvi čállosiid sihke Anders Larsena: Beaiveálgu)
- Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak. Doaimmahan Samuli Aikio (1966)
- Čuotnamat. Sámi ántologia 1673-1980 (1987)