Jyväskylä
Jyväskylä lea gávpot ja gielda Suomas Päijännejávrri davvigáttis. Dat lea Gaska-Suoma eanangotti guovddášgávpot (suomagillii: maakuntakeskus). Doppe leat 135 961 ássi ja dan viidodat lea 1 466,35 km². Jyväskylä rádjegielddat leat Joutsa, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Laukaa ja Uurainen.
Jyväskylä gávpot
| |
|---|---|
 |
 |
| Riika |
 Suopma |
| Eanangoddi | Gaska-Suoma eanangoddi |
| Guovlogielda | Jyväskylä guovlugielda |
| Vuođđudanjahki | 1837 |
| Viidodat | 1 466,35 km² |
| Olmmošlohku | 136 548 (2015) |
| Giella | suomagiella |
| Politihkka | |
| Sátnejođiheaddji | Timo Koivisto |
|
|
|
Historjá
rievdatJyväskylä oaččui márkanovdamuni jagi 1801 ja gávpotovdamuni jagi 1837[1]. Jagi 1838 gávpogis ledje 189 ássi. Carl Ludvig Engel lea plánen gávpoga guovddáža. Jyväskylä searvegoddi šattai jagi 1875, ja gávpotgirku gárvánii jagi 1880. Girku lea plánen Ludvig Isak Lindqvist. Dálvesoađi áigge Jyväskyläs ledje dušše 8000 ássi, muhto dasto ássilohku lea sturron johtilit. Säynätsalos šattai Jyväskylä oassi jagi 1993. Jyväskylä dálongielda ja Korpilahti ovttastuvve jagi 2009.
Gilit
rievdatAnkeriasjärvi, Etelä-Keljo, Haapaniemi, Halssila, Hämeenlahti, Hanhiperä, Harju, Haukkamäki, Heikkilä, Hiekkapohja, Hirvimäki-Puolakka, Huhtasuo, Hupeli, Ikolanmäki, Iloniemi, Jylhänperä, Jyskä, Kanavuori, Kangasvuori, Kaunisharju, Keljo, Keljonkangas, Keltinmäki, Kemppaisenmäki, Keskusta, Kinkovuori, Kirkonmäki, Kirri, Korpiaho-Heinosniemi, Kortepohja, Kotamäki, Kuikka, Kukkumäki, Kuohu, Kuokkala, Kuokkalanpelto, Kuukanpää, Kypärämäki, Laajaranta, Lehtisaari, Leppälahti, Lohikoski, Lutakko, Mäki-Matti, Mannila, Mannisenmäki, Matinmäki, Mattilanpelto, Mehtovuori, Muuratsalo, Nenäinniemi, Nisula, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Pappilanvuori, Pitkäjärvi, Pohjola, Puistola, Puuppola, Rippalanmäki, Ristikivi, Ristonmaa, Ruoke, Sääksvuori, Saarenmaa, Savela, Säynätsalo, Seppälänkangas, Sulunperä, Tähtiniemi, Taka-Keljo, Taulumäki, Tikkakoski, Tikkala, Tikkamannila, Tölskä, Tourula, Tyyppälä, Vaajakoski, Väinölä, Valkeamäki, Varsalanperä, Vertaala, Vesanka, Vespuoli
Gáldut
rievdat- ↑ Blomstedt, Yrjö: Jywäskylän uusi asema⸗kaawa ja ehdotuksia sen uudestaan järjestämiseksi : esitelmä, joka pidettiin viime vuonna eräässä paikkakunnan teknillisiä asioita harrastavain henkilöiden kokouksessa, s. 2. Jywäskylä: Jyväskylän teknillinen yhdistys, 1905. "Kun käymme arkkitehti Engelin w. 1837, siis kaupunkimme perustamiswuonna, laatiman ja jo rakennetun wanhan kaupungin⸗asemamme jatkoksi suunnittelemaan sen pohjois⸗ ja itäpäähän uutta asemakaawaa, on meidän silmälläpidettäwä eräitä olellisia ja paikallisia perusteita ja lisäksi yleisiä määrättyjä lakeja ja waikutteita." (referánsabeaivi 05.01.2019). (suomagillii)
Liŋkkat
rievdat
|
Gaska-Suoma eanangotti gielddat |
| Hankasalmi - Jämsä - Joutsa - Jyväskylä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski |