Jyväskylä lea gávpot ja gielda Suomas Päijännejávrri davvigáttis. Dat lea Gaska-Suoma eanangotti guovddášgávpot (suomagillii: maakuntakeskus). Doppe leat 135 961 ássi ja dan viidodat lea 1 466,35 km². Jyväskylä rádjegielddat leat Joutsa, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Laukaa ja Uurainen.

Jyväskylä gávpot
Riika FIN Suopma
Eanangoddi Gaska-Suoma eanangoddi
Guovlogielda Jyväskylä guovlugielda
Vuođđudanjahki 1837
Viidodat 1 466,35 km²
Olmmošlohku 136 548 (2015)
Giella suomagiella
Politihkka
Sátnejođiheaddji Timo Koivisto

Historjá rievdat

Jyväskylä oaččui márkanovdamuni jagi 1801 ja gávpotovdamuni jagi 1837[1]. Jagi 1838 gávpogis ledje 189 ássi. Carl Ludvig Engel lea plánen gávpoga guovddáža. Jyväskylä searvegoddi šattai jagi 1875, ja gávpotgirku gárvánii jagi 1880. Girku lea plánen Ludvig Isak Lindqvist. Dálvesoađi áigge Jyväskyläs ledje dušše 8000 ássi, muhto dasto ássilohku lea sturron johtilit. Säynätsalos šattai Jyväskylä oassi jagi 1993. Jyväskylä dálongielda ja Korpilahti ovttastuvve jagi 2009.

Gilit rievdat

Ankeriasjärvi, Etelä-Keljo, Haapaniemi, Halssila, Hämeenlahti, Hanhiperä, Harju, Haukkamäki, Heikkilä, Hiekkapohja, Hirvimäki-Puolakka, Huhtasuo, Hupeli, Ikolanmäki, Iloniemi, Jylhänperä, Jyskä, Kanavuori, Kangasvuori, Kaunisharju, Keljo, Keljonkangas, Keltinmäki, Kemppaisenmäki, Keskusta, Kinkovuori, Kirkonmäki, Kirri, Korpiaho-Heinosniemi, Kortepohja, Kotamäki, Kuikka, Kukkumäki, Kuohu, Kuokkala, Kuokkalanpelto, Kuukanpää, Kypärämäki, Laajaranta, Lehtisaari, Leppälahti, Lohikoski, Lutakko, Mäki-Matti, Mannila, Mannisenmäki, Matinmäki, Mattilanpelto, Mehtovuori, Muuratsalo, Nenäinniemi, Nisula, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Pappilanvuori, Pitkäjärvi, Pohjola, Puistola, Puuppola, Rippalanmäki, Ristikivi, Ristonmaa, Ruoke, Sääksvuori, Saarenmaa, Savela, Säynätsalo, Seppälänkangas, Sulunperä, Tähtiniemi, Taka-Keljo, Taulumäki, Tikkakoski, Tikkala, Tikkamannila, Tölskä, Tourula, Tyyppälä, Vaajakoski, Väinölä, Valkeamäki, Varsalanperä, Vertaala, Vesanka, Vespuoli

Gáldut rievdat

  1. Blomstedt, YrjöJywäskylän uusi asema⸗kaawa ja ehdotuksia sen uudestaan järjestämiseksi : esitelmä, joka pidettiin viime vuonna eräässä paikkakunnan teknillisiä asioita harrastavain henkilöiden kokouksessa, s. 2. Jywäskylä: Jyväskylän teknillinen yhdistys, 1905. "Kun käymme arkkitehti Engelin w. 1837, siis kaupunkimme perustamiswuonna, laatiman ja jo rakennetun wanhan kaupungin⸗asemamme jatkoksi suunnittelemaan sen pohjois⸗ ja itäpäähän uutta asemakaawaa, on meidän silmälläpidettäwä eräitä olellisia ja paikallisia perusteita ja lisäksi yleisiä määrättyjä lakeja ja waikutteita." (referánsabeaivi 05.01.2019). (suomagillii)

Liŋkkat rievdat

 
Commons
Wikimedia Commonsis lea eanet materiála fáttá Jyväskylä birra.


  Gaska-Suoma eanangotti gielddat
Hankasalmi - Jämsä - Joutsa - Jyväskylä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski