Neptunus

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Neptunus^[1] () lea planehta. Dat lea beaivvášgotti gávccát ja olggumuš planehta. Dat lea njelját stuorimus čađamihtu hárrái. Neptunus lea veahá stuoribuš go su measta jumešlágan ránnjáplanehta Uranus. Neptunus johtá beaivváža birra juohke 164,8 jagi.

Namma lea nammaduvvon romálaš mearraipmila mielde ja dan astronomalaš mearka lea ♆, mii govvida Neptunusa golbmasuori.

Neptunus lea dat áidná planehta beaivvášgottis mii fuomášuvvui matematihkalaš rehkenastimiin, dan sadjái go áicamiin. Fránskkálaš astronoma Alexis Bouvard oinnii ahte Uranus jođii ártegit. Dalle dat jurdddašii ahte ferte leat soames gávnnakeahtes planehta leamen mii váikkuha Uranusa johtimii. Gávnnakeahtes planehta báiki einnostuvvui matematihkalaččat ja áicajuvvui dasto teleskohpain. Maŋŋelaš dan stuorámus mánnu, Triton, fuomášuvvui.

Neptunusa mánut

Neptunusas leat unnimustá 13 mánu: Despina, Galatea, Halimede, Laomedeia, Larissa, Naiad, Nereid, Neso, Proteus, Psamathe, Sao, Thalassa ja Triton

Gáldut

↑ Nuutinen, Anna Maaria, Tolvanen, Pirjo ja Alanen, Erkki: Luonddugirji 1, s. 55. Anár: Sámediggi, 2001.

č • s • r Beaivvášgoddi

Beaivváš Merkur Venus Eana Mars Ceres Jupiter Saturn Uranus Neptun Pluto Haumea Makemake Eris

[1] Nuutinen, Anna Maaria, Tolvanen, Pirjo ja Alanen, Erkki: Luonddugirji 1, s. 55. Anár: Sámediggi, 2001.

[1]