Goikeguolli lea áibmogoikaduvvon ja guoira guolli, mii ii leat sáltejuvvon.[1] Goikeguliide geavahuvvo eanaš dorski, muhto maiddái eará dorskeguolit, omd. sáidi, diksu ja lággu.[1] Dasa lassin goikaduvvo hávga.[2]

Goikeguolli Islánddas
Guolit goikaduvvojit Viestterállasis.
Goikeguolli Venezias

HistorjáEdit

Go ovddeš áiggiid eai lean galbmaskábet, guliid goikadeapmi lei árbevirolaš vuohki seailluhit daid hui guhká. Goikeguolli lei leamaš maid gávpegálvun.

Goikeguolli eará sámegilliiEdit

sámegiella goikeguolli
lullisámegillii gejhkie-guelie[3]
julevsámegillii gåjkkeguolle
anárašgillii koškee[4]
koškekyeli[5]
nuortalašgillii kõskkâm[6][7]
kåʹšǩǩkueʹll[8][9]
 
Wikimedia Commonsis lea eanet materiála goikeguoli birra.

GáldutEdit

  1. 1,0 1,1 Hætta, Inga Laila ja Hætta Skarvik, Inga: "Biebmogálvvut", Ruoktumet, s. 149. Kárášjohka: Davvi Girji, 1996. 82-7374-302-0.
  2. Goikehávga: Suoma Sámediggi. Čujuhuvvon 20.09.2016.
  3. Bergsland, Knut ja Magga, Lajla MattsonÅarjelsaemien-daaroen baakoegærja - Sydsamisk-norsk ordbok, s. 98. [Indre Billefjord]: Idut, 1993. 82-7601-010-5. (vejolaš lohkat e-girjji dušše Norggas) Åarjelsaemien-daaroen baakoegærja - Sydsamisk-norsk ordbok (referánsabeaivi 22.09.2016). (lullisámegillii) ja (dárogillii)
  4. Olthuis, Marja-LiisaSämikielâ sänikirje: suomâ - säämi, s. 80. Sämitigge, . (anárašgillii) ja (suomagillii)
  5. Kytölä, Ritva. Purrâmâšärbivyehi 2006: Sámi musea Siida ja Anarâškielâ servi. Čujuhuvvon 20.09.2016. (anárašgillii)
  6. Kõskkâm: Neahttadigisánit. Čujuhuvvon 22.05.2017. (suomagillii) ja (nuortalašgillii)
  7. Moshnikoff, Satu (doaim.): Pââibužškooul sääʹmǩiõll: lookkâmǩeʹrjj, s. 126, 153. Jyväskylä: Sääʹmtʹeǧǧ, 1998. 952-441-013-3. (nuortalašgillii)
  8. Kapakala: Neahttadigisánit. Čujuhuvvon 20.09.2016. (suomagillii) ja (nuortalašgillii)
  9. Mänty, Sirpa ja Fofonoff, KatriMattu saaʹnid, s. 51. Jyväskylä: Sääʹmtʹeǧǧ, 2003. 978-952-441-206-3. (nuortalašgillii)