Gođus lea seallačoahkis muhtun ealána siste mas lea oktasaš doaibma. Gođđosat gávdnojit sihte ealliin ja šattuin. Gođđosiid dutkan gohčoduvvo histologiijan. Gođđosiid dutkan mii guoská buohcuvuođaide gohčoduvvo histopatologiija. Histologiija vuođđu lea čuohpastit gođđosiid ja dutkat daid mikroskohpas. Maŋemus čuđiid jagiid teknihkka lea ovdánan nu ahte dálá atnui gullet maiddái elektromikroskohpat ja immuvdnateknihkat. Dábálaš histopatologiija čuovgamikroskohpain lea goittotge velá odnege dehálaš oassi omd. borasdávdda diagnostihkas.

Olbmus (ja eará njiččehasain) gávdnojit njeallje vuđolaš gođustiippa, mat ráhkadit rupmaša orgánaid.

  • Epitela, mii gokčá rupmaša olgguldasat. Ovdamearkan liikki ja biebmosuddadanoari badjegiera.
  • Čanasgođus, nugo namma geažida, čatná diŋggaid oktii. Ovdamearkka dihte suonat, muhtun oase varrasuonat ja čiččit. Varra láve gullat deike ja muhtumin iehčanassii.
  • Deahkkegođđosis leat deahkkeseallat. Deahkit čavgejit ja dainna lágiin dahket lihkadeami vejolažžan.
  • Nearvagođus gávdno vuoigŋašiin, čielgeađđamis ja periferalaš nearvafierpmis.

Gođus eará sámegilliiEdit

sámegiella Gođus
anárašgillii kođos[1]
nuortalašgillii koođõs[2]

GáldutEdit

  1. Anarâškielâ kielâjuávus já ravvimjuávkku. Tiervâsvuotâsäänih 06.2017: Giella.org. Čujuhuvvon 12.09.2018. (suomagillii) ja (anárašgillii)
  2. Koođõs: Neahttadigisánit. Čujuhuvvon 12.09.2018. (suomagillii) ja (nuortalašgillii)