Mikroskohpa (greikkagiela μικϱός mikrós ’unni’ och σκόπος skópos ’dakkár mii geahčada’) lea neavvu maid atná go áigu geahčadit muhtun diŋgga mii lea ilá unni oaidnit báljes čalmmiiguin. Dat teknihkka go geahčada mikroskohpain gohčoduvvo mikroskopiijan.

Mikroskohpa

Dábáleamos mikroskohpa lea dat mii vuostamužžan bođii, optihkalaš mikroskohpa. Eanas skuvllain besset oahppit geahččalit dakkára ja bargat dainna.

Go geahčada seallaid de oaidná daid ja mo dat leat ráhkaduvvon. Sáhttá čielggasmahttit gova geavahettiin ultraviolehta čuovgga. Muhto dan teknihka lea elektronmikroskohpat vuoitán, go dat addá vel čielgaset gova.

Ráhkadus

rievdat

Mikroskohpas leat guokte dahje eanet linssa mii addá stuoriduvvon gova muhtun diŋggas. Dávjá linssat leat čomil, muhto muhtun mikroskopain lea okta linsa čomil ja nubbi gobil. Guokte linssa addá čielgaset gova go okta. Jus livččii atnán ovtta hui garra linssa de govva nuppástuvášii. Ođđaáigásaš mikroskohpas lea okulára vai govva ii nuppástuvaše. Guokte bohcci, goappánai čalbmái, adnojuvvo vai stuoriduvvon govat šaddet eallaseappot.

Go čuovga boahtá diŋgga vuoli de govva šaddá buorebut. Dalle diŋga oažžu eambbo čuovgga ja govva čielgá. Lea heivvolaš govvet mikroskohpa čađa nai. Dalle atná sierra mikroskohpalakta maid sáhttá oastit ja bidjat eanas govvenappárahtaide.