Geavaheaddji:Gálaniitoluodda/testpage7
Davvisámegiela ortografiijas lea moadde čuođi jagi historjá.
Oanehis listu earálágan čállinvugiin
rievdat- Konrad Nielsen (geavahuvvon dieđálaš girjjálašvuođas olles 1900-logus)
Erohusat čállinvugiid gaska
rievdatDat leat vuosttážin njeallje erohusa čállinvugiin:
- Innsikt i prinsippa for utforminga av ortografiar
- Omsynet til språklege endringar i nordsamisk
- Vejolašvuohta válljet dialeavtta dahjege suopmana girjjálaš davvisámegielas
- Erohus čállinvugiin riikkaid gaska
Muđui okta, veaháš eahpesihkkar iige virggálaš, muhto dehálaš áican lea, ahte davvisámegiela čállinvuohki lea ođasmahtton johke ođđa professoriin Oslo universitehtas (Stockfleth - J.A. Friis - Nielsen - Bergsland - Magga). Dan guokte maŋimusa, erenomamážit maŋimusa čállinvuohki váikkuha ollu dálá čállinvuohkái. 1979-čállinvuohki lei okta boađus logijagi kollektiiva barggus, mas sámegiellagat buot golmma sámi riikkas barge ovttas vai besset ráhkadit oktasaš čállinvuogi dahjege oaččut konsensusa čállinvuohkái.
Knud Leem-čállinvuohki
rievdatStockfleth-čállinvuohki
rievdatNils Vibe Stockfleth ráhkadii sámegiela grammatihka 1840:s, inspireren Rasmus Rask.
Friis-čállivuohki
rievdatDat čállinvuohki mii gohčoduvvo Friis-čállinvuohkin lea dat čállinvuohki mii lea geavahuvvon sámegiel Biibbalis jagi 1895 rájes, ja mii lea anus Nuorttanaste-bláđis, dán čuođi jagi boares Norgga Samemišuvnna bláđis. Erohussan eará sámegiela čállinvugiin dan leat buot eanemusat sápmelaččat lohkan, badjel čuođi jagi.
Konrad Nielsen-čállinvuohki
rievdatDat tabeallat čájehit Nielsena čállinvuogis juoida (1979).
Vokálat:
Nielsen-čállinvuohki | a | â | e | i | o | u | æ |
1979 - báraheapme stávvalat | á | a | e | i | o | u | ea |
1979 - bárrastávvalat | á | a | i | e | u | o | ea |
Bergsland-Ruong-čállinvuohki jagis 1948
rievdat1979-čállinvuohki
rievdatGeahča earálágan čállinvugiin čállojuvvon teavstta
rievdatTeakstabihtat leat váldon Ođđa testameanttas, Matteus 12:1-8.