Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Israel Ruong
Israel Ruong
Riegádanmiessemánu 26. beaivvi 1903:s(1903-05-26)[1][2]
Jápmáncuoŋománu 6. beaivvi 1986:s(1986-04-06)[1][2] (82)
HávdiUppsala gamle kirkegård (nb) Jorgal
Čearddalašvuohtapitesamer[d][3]
Riikkavulošvuohta
Bargu
Ámmátgielladutki ja politihkkár
Giellaruoŧagiella
Israel Ruong
Wikimedia Commonsas

Johan Israel Ruong (riegádan 1903:s Árjeluovas, jápmán 1986:s) lei ruoŧa-Sámi gielladutki, politihkkár ja professor sámegielas ja kultuvrras Uppsala universitehtas. Son lei daid čeahpimusaid searvvis dáid fáttáin, ja son searvvai sámedutkan bargguide ja barggai maid garrasit sámi vuoigatvuođaid ovddas.[4]

Israel Ruonga eatnigiella lei bihtánsámegiella. Su váhnemat leigga katekehtat ja oruiga Harrokas. Su váhnemat ja máŋga oappá ja vielja basttáhalle spánska golgodávdii (spanskesyken) mii bođii Árjeluktii 1920:s. Ruonga bajásšaddama birra Harrokas muitaluvvo vuđolaččat čállosis “Harrok – ett samiskt nybygge i Pite Lappmark” maid Kultur på karrig jord: festskrift til Asbjørn Nesheim almmuhii. Son čađahii oahpaheaddjioahpu Lulejus, ja barggai oahpaheaddjin Jukkasjärvis Nomadskolenis. 1943:s Ruong gárvii doavtterbarggu čállosiin Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. Gaskkal 1947-1967 barggai son johtaleaddjiskuvlabearráigeahččin. Ruong barggai iešguđetlágan oainnuiguin sámegiela dáfus, erenoamážit morfologiijain.

Ruong lei professor sámegielas ja etnologiijas Uppsala universitehtas áigodagas 1949-1969, ja oaččui persovnnalaš professoráhta 1969:s. Israel Ruong lei okta dain gii álggahii Davvi sámi instituhta, ja son barggai maid álggahemiin ovtta sámi instituhta Upmis. Ovttas Knut Bergslandain lei son vuođđudeaddji Bergsland-Ruong-ortografiijai 1948:s. Dáinna ođđa ortografiijain almmuhii Ruong oahppogirjji Min sámegiella (1970).

Ruong lei maid mielde sámepolitihkas ja vuođđudeamis SSR:s, Svenske Samarnas Riksförbund (Ruoŧa Sámiid Riikasearvi), 1950:s. Son lei sátnejođiheaddji SSR:s áigodagas 1959-1967. 1960:s 1973:a rádjái lei son redaktevra Samefolket aviissas.

Davvi sámi instituhtta vuođđudii 1983:s Israel Ruong-stipeandda. Dát juhkko jahkásaččat dutkiide geat barget dutkanbargguiguin mat gullet fáttáide maiguin professor Israel Ruong ieš barggai.[5]

Girjjálašvuohta

rievdat
  • Studier i lapsk kultur i Pite lappmark och angränsande områden(1944)
  • Formlära (1957)
  • Niilas ja su sii'da (1965)
  • Dovdagat ja bargot (1967)
  • Samerna (1969)
  • Min sámegiella (1970)
  • Samerna - i historien och nutiden (1982)
  • Index till samefolkets egen tidning-Samefolket 1918-1973 (1985)

Čujuhusat

rievdat
  1. a á Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF: платформа открытых данных — 2011.
  2. a á b c J Israel Ruong — 1917.
  3. Seurujärvi-Kari I. Kansallisbiografia / M. KlingeSuomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Historiallinen Seura, 2010. — ISSN 1799-4349
  4. http://snl.no/Johan_Israel_Ruong
  5. https://web.archive.org/web/20110720003739/http://www.samiskhs.no/index.php?c=211&kat=Israel+Ruong+stipeanda