Wikipedia:Vahku artihkal/Vahkku 16, 2013
Rwanda álbmotgoddin lea jagis 1994 Rwandas dáhpáhuvvan joavkogoddin, mas máŋggat ekstremahutujoavkkut, earet eará Interahamwe (dahje Interhamwe), godde čuođi beaivve áigge sullii 800 000 tutsa ja mášolaš hutu.[1]
Earet eará kolonialismma áigge riegádan etnihkalaš sierramielatvuođat álggahedje presideanta Juvénal Habyarimana girdi vulosbáhčima maŋŋá issoras stuorra álbmotgoddima, mii bisttii sullii čuođi beaivvi. Álbmotlaččat navdo, ahte vulosbáhččit ledje soahteveaga hutu-ekstremistat, geat figge eastit ráđđadallamiid, mat guske riikka válddi juohkimiid. Ovttastuvvan našuvnnat (ON), Frankriikka stáhta njunnožat ja máŋggat earát reagerejedje aivve menddo maŋŋit Rwanda álbmotgoddimiid.[2][3] Hutujoavkkuid časkkii viimmat suoidnemánus jagis 1994 Ruanda áhčieatnanlaš soahtešillju (RPF), mas ledje tutsastuibmejeaddjit njunnožis, ja bissehii álbmotgoddima. Badjel guokte miljovnna hutu balle mávssahemiin ja báhtaredje eatnamis. Stuorámus oassi báhtareaddjin máhce ruoktuset jagi 1996 loahpa rádjái. Hutut, geat báhtáredje Zairei, dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi, váikkuhedje Kongo soađi buollámii jagis 1996. Loga eambbo…
Gáldut
rievdat- ↑ Leave None to Tell the Story: Genocide in Rwanda. Numbers 03.1999: Human Rights Watch. (eaŋgalsgillii)
- ↑ Uusi Ruanda-raportti syyttää Ranskaa osallisuudesta kansanmurhaan: Iltasanomat. (suomagillii)
- ↑ Tiedote EU 4-2004. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (15/20) 8.4.2004: Euroopan komissio. (suomagillii)