Rwanda álbmotgoddin
Rwanda álbmotgoddin dáhpáhuvai jagi 1994 Rwandas, go máŋggat ekstremahutujoavkkut, earet eará Interahamwe (dahje Interhamwe), goddaledje čuođi beaivve áigge sullii 800 000 tutsa ja ráfálaš hutu.[1]
Earet eará kolonialismma áigge riegádan etnihkalaš sierramielatvuođat álggahedje presideantta Juvénal Habyarimana girdinmášiinna vulosbáhčima maŋŋá issoras stuorra álbmotgoddima, mii bisti sullii čuođi beaivvi. Álbmotlaččat navdo, ahte vulosbáhččit ledje soahteveaga hutu-ekstremistat, geat figge eastit ráđđádallamiid, mat guske riikka válddi juohkimiid. Ovttastuvvan našuvnnat (ON), Frankriikka stáhta njunnožat ja máŋggat earát reagerejedje aivve menddo maŋŋit Ruanda álbmotgoddimiid.[2][3] Hutujoavkkuid časkkii viimmat suoidnemánus jagis 1994 Ruanda áhčieatnanlaš soahtešillju (RPF), mas ledje tutsastuibmejeaddjit njunnožis, ja bissehii álbmotgoddima. Badjel guokte miljon hutu balle mávssahemiin ja báhtaredje eatnamis. Stuorámus oassi báhtareaddjin máhce ruoktuset jagi 1996 loahpa rádjái. Hutut, geat báhtáredje Zairei, dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi, váikkuhedje Kongo soađi buollámii jagis 1996.
Álbmotgoddima duogážat
rievdatRwandas, dego maiddái dan ránnjáriikkas Burundis, ásset golbma eará álbmoga: guovllu eamiálbmogin atno twa-čearda, geat leat dán áigge unnán, buot olbmuin sullii okta proseantta. Álbmogis stuorámus oassi leat hutut ja tutsat, geat bohte moadde duhát jagi áigi banduid álbmotvádjoleami áigge. Hutut ja tutsat hállet seamma giella, sin kultuvrrat leat oalle muddui seammaláganat, iige sin sáhte geavadis earuhit iežas etnihkalaš joavkun – ovdalotge sáhttá hállát luohkká- dahje kásttaerohusain. Hutut leat árbevirolaččat leamašan boanddat ja tutsat fas šibitdoallit. Dasgo šibihat ledje divrasot go eana, gulle tutsat Rwanda ekonomalaš elihttai. Hutu ja tutsa joavkkuid eai lean álgoálggus bissovaččat, muhto geaffuma dahje rigguma bokte olbmot sáhte gullat joavkkus nubbái. Ovdal kolonisttalašválddi Rwanda lei iehčanas gonagasgoddi, man hálddašii tutsagonagas.
Okta vuosttas eurohpálaččain, gii mátkkoštii Rwanda lagašguovlluin lei Británnia soahteveaga kapteainna John Hanning Speke, gii finai Karagwegas, dálá Tansanias, ozadettiin Niili-joga álgogierragiid. Jagis 1863 almmustahtton mátkegirjjistis Journal of the Discovery of the Source of the Nile son buvttii ovdan dalá čeardaoahppalaš oainnu, man mielde tutsat gullet alimus kásttii ja leat álgoálggus haamilaš čearda Etiohpias, go fas hutut gullet čáhppes Afrihkká vuolit bantučearddaide. Speke ”haamilaš teoriijas” bođii jođánit álmmotlaččat dohkkehuvvon duohtavuohta, mii hábmii boahttevaš kolonisttalaš isidii hálddašeami ja politihkka.
Kolonialisttalašválddi áigi
rievdatRwanda koloniserejuvvui jagis 1885, go dat ovttas ránnjáriikkas Burundain laktojuvvui oassin Duiskka Nuortta-Afrihká. Vuosttas máilmmisoađi maŋŋá dat sirdašuvai Belgia vullosažžan. Belgialaččat jotke duiskalaččaid politihkka, mas tutsat ja hutut ledje juhkkon ”bajit” ja ”vuolit” čeardan; dán hálddašanmálle sáhtášii govvidit ”duppalkolonialisman”. Kolonialisttat hálddašedje iežaset ráhkadan ja doarjun tutsaelithtta, geat fas hálddašedje eanas oasi hutuin. Jagiin 1933–1934 belgilaččat rehkenaste riikka olbmuid. Dan áigge rwandalaččaide dahkkui ”etnihkalaš” persovdnakoarta, mainna olbmot earuhuvvojedje bissovaččat tutsaide (14%), hutuidda (85%) ja twaidda (1%). Persovnnakoarttat dagahedje joavkkus nubbái sirdáseami veajetmeahttumin ja nu attii belgialaččaide vejolašvuođa ovddidit apartheid hálddašanvuogádaga, man ledje ásahan. Katolalaš skuvllat, mat gulle belgialaččaide, vealehedje hutuoahppiid ja geavadis tutsain lei monopola hálddašan- ja politihkalašvirggiide. Ivdnámus geavat maid kolonisttat dahke lei bággobárgovuogadat, mas máŋggat hutut barge iešguđetge plantasain ja geaidnohuksenguovlluin, nu ahte sin gohce tutsabargonjunnožat. Muitaluvvo, ahte muhtin belgialaš eversta lei gohččon bargonjunnoža: ”Don spižat hutuid, dahje muđuid mii spihččet du.”
Iehčanasvuođa guvlui
rievdatNuppi máilbmesoađi maŋŋá koloniariikkat oččodišgohte iehčanasvuođaid ja ON:a láidehušas Belgia molssui báifáhkka iežas politihkka: dat álggii doarjut hutu eanetlogu ja movttiidit politihkalaš rievdama riikkas. Politihkas rievdamii váikkuhii nuppe dáfus Belgia hállu seailluhit guovllu iežas váikkuhanválddi vullosažžan maiddái boahttevaš iehčanasvuođa áigge, muhto belgialaččat maiddái ávaštedje, ahte hutu eanetlohku šaddá riikka njunnožiid. Njukčamánus 1957 joavku hutu-intellektuellat almmuhedje Hutumanifestan dovdon álbmotlašjulggaštusa, mas sii gáibidedje tutsaid oaguheami riikkas dainna ákkain, mii vuođđuduvai haamilas myhtai, ahte sii leat olggobeale boahtán vuolušteaddjit. Julggaštusas vuostálastui eandalii etnihkalaš persovnnakoarttain luohpama, vai hutu-eanetlohku sáhtášii šaddat njunnožiid. Vaikko maiddái mášolot jienat gullojedje, de riegádišgohte jođánit ođđa ekstremahutubellodagat olu ovdal belgialaččaid almmuhedje válggaid.
Gitaraman eanagottis golggotmánu 1. jagis 1959 joavku politihkalaš tutsaaktivisttat cábme Dominique Mbonyumutwa-nammasaš hutunjunnoža. Ođas leavai dego buollidolla birra riikka ja vahku siste dáhpáhusas hutujovkkožat mávssahedje ja cábme tutsanjunnožiid ja bolde tutsaid ruovttuid almma, ahte Belgia koloniasoahteveaga kommandánta eversta Guy Longiesta dagai maidige. Longiest almmuhii tutsaid ruovttuid ain buoledettiin, ahte ”soahteveaga fertii válljet iežas beali”. Son lágidii válderihpama, mas tutsanjunnožat rievdaduvvojedje hutuin. Gielddaválggáid mat dollojedje jagis 1960 hehttejedje issoras leabuhisvuođat, main jienastusbáikkiid gohce hutut. Hutuid beastinbellodat parmehutu oaččui badjel 70 proseantta jienastemiin, ja oktiibuot hutubellodagat ledje sullii 90 proseantta. Čuovvovaš jagi ON:a lágidii parlamenttalašválggaid, mas parmehutu oaččui 77,7 proseantta jienastemiin. Bissovaš leabuhisvuođaid geažil juo badjel 20000 tutsa ledje báhtáran ránnjáriikkaide jagi 1960 loahpa rádjái.
Ođđajagimánu vuosttas beaivvi jagis 1961 belgialaččat čoahkkanedje ovttas Rwanda ođđa hutunjunnožiiguin čoahkkimiid, mas Rwanda gonagasgoddi formálalaččat heaittihuvvui ja riika julggaštahttui dásseváldin. Vaikko riikka vuosttas gaskaboddosaš hálddahussii gulle formálalaččat hutut ja tutsat, almmuhii ON:a kommišuvdna iežas raporttas, ahte riikii lei dahkkon ”diktatuvran mii vuođđuduvai ovtta čerdii, mii dušše rievdadii ovtta soardinválddi nuppiin”. Belgialaččat eai goittotge dahkan áššái maidige ja Rwandai mieđihuvvui dievas iehčanasvuohta jagis 1962.
Iehčanasvuohta
rievdatHutuid diktatuvra čiehkádii demokráhtalaš eanetlohkuváldin, ja parmehutu njunnožiin bođii girječálli V.S. Naipaula nammadeami mielde ”áddestallanalbmát”: ovddeš stuibmenjunnožat, geat geardduhit buot boasttuvuođaid dan maŋŋá, go leat beassan váldái. Riikka vuosttas presideanttan válljejuvvui Grégoire Kayibanda. Burundai báhtaran tutsat mearridedje fargga álggahit vuostálastima mas sii geavahedje vearjjuid, ja juovlamánu 21. beaivvi 1963 sullii 200 tutsabáhtáreaddji, geain ledje dávgebissut ja ruovttus dahkkon dollavearjjut, rasttildedje Rwanda rájá. Sii godde rájá soalddátleairras, mii lei rájá lahkosiin, njeallje soalddáha ja suoládedje máŋggaid vearjjuid ja vihta meahccebiilla. Falleheami lei heivvolaš dahkuágga Máttá-Rwanda leanahearrái André Nkramugabai, gii verjii sáittiin ja šluppohiin jovkkožiid, geat godde jándora áigge guovllus 5000 tutsa. Fargga váidnu leavai olles riikii ja parmehutu bijai giddagassii ja gottii gilvohalli bellodagaid njunnožiid nu, ahte Rwandas lei jođánit dušše okta bellodat. Guovtti mánus badjel 10000 olbmo jápme ja 300000 báhtaredje ránnjáriikkaide. Belgialaš offisearat geat ain ledje riikkas čuvvo joavkogoddima bálddas. Brihttalaš filosofa sir Bertrand Russell dajái Rwanda dáhpáhusaid leamaš ”vearrámus ja systemáhtalamos joavkogoddin, dasto juvddálaččaid duššadeami maŋŋá”.
Jagi 1969 válggaid maŋŋá presideantta Kayibanda oaččui vel joatkit virggis goalmmát baji, ja parmehutubellodat válddii fas háldui riikka parlamentta. Rwanda vuođđoláhka ii livčče diktán Kayibanda šaddat evttohassan njealját válgabadjái, muhto son rievdadii vuođđolága parlameantta eanetlogu vehkiin. Seammás maiddái dorvvastuvvui válddi seailun boahttevuođas Kayibandai gullevaš máttá- ja gaskarwandalaš hutuin. Hutut geat ledje riikka davviosiin eret ja ledje ožžon váikkuhanválddi riikka soahteveagas, vašuhedje vuođđolága rievdadeamis ja ráhkkánišgohte válddigomiheapmái.
Habyarimana oažžu válddi
rievdatRwanda soahteveahka válddii válddi suoidnemánu 5. beaivve 1973 ja nammadii riikii soalddáthálddahusa, man njunnožin bođii generála Juvénal Habyarimana. Soalddátdiggi dubmii presideantta Kayibanda ja čieža hálddahusa ministera jápmit. Habyarimanas bođii Rwanda ođđa presideantta. Válderihpama nuppi jahkebeaivve Habyarimana almmuhii, ahte riikii lei ásahuvvon ođđa bellodat, masa juohkehaš rwandalačča galggai searvat: Našunála válderihpanlihkadusa ovdáneami beales (MRND). Bellodaga ulbmilin lei ”guovllosaš ja etnihkalaš vaššimielaid eret váldin, sihke dálonguovllu ovddideapmi”. MRND lážii dálonguvlui bargoservošiid ja riegádahtii fas ođđasit kolonialisttalaš áiggi bákkolaš bargobálvalan árbevieru. Bargobálvalanjoavkkut dahke jeavddalaččat vahkkosaš nuvttá bargobálvalusa, ovdamearkka dihte Rwanda mearihis čomaid rievdadeami viljálaneanan dahje gilvit vuovddi boaldinmuoraid várás. Galbma soađi gamus Rwanda oaččui ollu doarjaga oarjeriikkain. Ovddeš koloniariika Belgia attii riikii ovddidanveahkki oassin riika govttolaš stáđis politihkalaš dili dihtii. Frankriika attii Rwandai soahteveahkki nannendihte ođđakolonialaš sajádaga fránskagielat Afrihka riikkaid, la Francophonia birrasis.
Tragediija guvlui
rievdatBerliina muvrra gahččama áigge Rwanda loktaneaddji opposišuvdna, mii lei nanosmuvvan 1980-logu ekonomalaš váttisvuođaid geažil, lobbe- ja gáidádišgođii oarjeriikkain demokráhtalaš ođastusaid ovddidanruđaid ovddas, mat ledje juo 60 proseantta riika bušeahttas. Ádjás ráđđádallamiid ja háleštettiin Frankriikka presideantta François Mitterrandain Habyarimana almmuhii báifáhkka jagis 1990, ahte riikii lei áigi ásahit máŋgábellodatvuogadat. Habyarimana váldodoarjojoavku, rikkis ja váikkuhanváldát hutunjunnožat riikka davveosiin nappo akazu (unna latnja) goittotge vuostalastii rievdadeami. Seammas go Habyarimana álbmotlaččat julggaštii ođđa rabasvuođa, akazu organiseren stáhtaterror riikkas šattai nanabun dan geahččalettiin sihkkarastit nannet iežas stáhtusa ja duššadit riika ihcci opposišuvnna. Dilli rahtasii oalat, go viimmat golggotmánu vuosttas beaivve stuibmejoavku, mii gohčodii iežas Rwanda áhčieatnanlaš soahtešilljun (RPF) ja mas ledje eanaš Ugandai báhtaran tutsain, rasttildii Uganda ja Rwanda gaskasaš rájá.
Árvvoštallui, ahte RPF:s ledje falleheami álggus 3000–4000 bures skuvlejuvvon soalddáha. Golbma beaivve falleheami maŋŋá oaivegávpogis Kigalis gullojedje báhčaleamit. Čuovvovaš beaivve radios dieđihedje, ahte hálddahusa joavkkut ledje bissehan stuibmejeddjiid geahččalusa váldit oaivegávpoga. Duohtavuođas gávpogis eai lean oppanassiige stuibmejeaddjijoavkkut, muhto dieđáhusa ulbmilin lei várra stuorádallat várá ja nu sivahit hálddašeaddji hutujoavkkuid das, ahte sii eai geahččal oččodit demokratiija. Riikka ideologiija mielde politihkka ja identitehta ledje seamma ášši, ja fargga buot tutsat dieđihuvvojedje RPF:a doarjun ja kakkerláhkan. Habyarimana doarjut áigo ráhkadit riikii sispolitihkalaš kaaosa, mii dagai vejolažžan ”siskkildas vašálaččaid” likviderema. Logi beaivve RPF:a falleheami maŋŋá Kibilira gili báikkálaš njunnošat almmuhedje hutuide, ahte sin vahkkosaš bargobálvalus sisttisdoalašii tutsaid goddima. Njuovvan bisti golbma beaivve, man áigge lávlu ja rumbuid časki hutut godde 350 tutsa ja oaguhedje 3000 eret sin ruovttuin.
Frankriika presideanta Mitterrand girddii ustibis Habyarimana veahkkin, go Rwanda soahteveaga (Forces Armées Rwandaises, FAR) joavkkut ledje gillán vuosttas dáhpáid RPF:a vuostá, ja sáddii čuđii lossadit verjejuvvon frankriikalaš seaivvajeagara soahtat ovttas FAR:ain. Maiddái Belgia ja Zaire (dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi) sáddejedje joavkkuid hálddahusa veahkkin stuibmejeddjiid vuostá. Belgialaš joavkkut geassádedje goittotge jođánit riikkas, ja Zaire soahteveaga suoládeamit ja rohcošeamit šadde nu stuorrá váttisvuohtan, ahte Rwanda hálddahus dáhtui joavkkuid vuolgit eret. Frankriikalaš joavkkuid vehkiin Habyarimana sáhtii almmuhit, ahte RPF:a lea vuiton. Duohtavuođas dat goittotge geassádii oarjjás, ásahii ođđa doarjjabáikki Virunga-dollaváriid vilttiide ja jotkii doppe ođđa rekruhtaid skuvlejeami, mat bohte joavkkuide dássidis rávdnjin.
Guhká vurdon rievdadeapmi máŋgábellodatvuogadaga guvlui álggii geassit jagis 1991. MRDN-bellodat ja Habyarimana doarjut geahččaledje seailluhit iežaset stáhtusa ja ásáhedje máŋggaid ođđa bellodagaid, mat geavadis ledje MRDN:a organisašuvnnat dušše eará namain. Dušše ovtta opposišuvnna bellodagas ledje eanetlohkun tutsat, eará bellodagain ledje mášolaš, ođastusmielat ja ekstremahutut, mat fargga polariserejedje álbmoga ain eanet. Sii rievdadedje politihka dan guvlui, mas lei gažaldat dušše hutuid iešsuodjaleamis tutsaid stuorraválddi vuostá. Froduald Karamira, MDR-bellodaga várresátnejođiheaddji, namahišgođii fargga dáid lihkadusaid oktasaš namain hutuváldi.
Duohtavuođas "hutu power" lei dušše slogan, mii loktii hutuid oktiigullevašvuođa dovddu RPF:a falleheami geažil, iige dan nammasaš organisašuvdna lean goassige leahkimin.
Hutuválddi loktaneapmi
rievdatRwandas julggaštišgohte suoli jagis 1990 Kangura (”morraneapmi”) nammasaš bláđi, man doaimmahii hálddahus. Das gáibiduvvui, ahte buot hutut galget doarjut presideantta tutsaid vuostálas dáistaleamis ja das ”árvvoštallui” Habyarimana menddo láivves doaimmain. Bláđđi maid julggaštii ”duođaštusaid” RPF:a oasis dološ suollemasjutnii, man vehkiin tutsat livčče geahččalan fas beassat váldái, sihke listtuid álbmotlaš lágádusaide ”njáhkan” tutsain ja sin hutuvehkiin. Bláđi beakkámus artihkal, Hutuid logi báhkkoma, almmustuvai jagis 1990, mii geardduhii John Hanning Speke badjel čuođi jagi boaris jurdagiid tutsaid haamilaš ruohttasiin. Das ledje maiddái rasisttalaš ávžžuhusat, dego ii ovttage hutuid sáhte luohttit ja ahte sin ”...áidna ulbmil lea iežas etnihkalaš joavku stuorraváldi”. Hutuid ávžžuhedje ”searvat oktii oktasaš tutsavašalačča vuostá dáistaleamis”. Gávccát ja beahkámuš báhkkon: ”Hutut galget heaittit šallošeamis tutsaid”. Hutuid logi báhkkoma šattai hui beakkánin, ja dan lohke álbmotlaččat earet eará politihkalaš dilálašvuođain.
Jagi 1991 válggaid maŋŋá bellodagat, mat ovddastedje hutuválddi rahkánišgohte soahttái nu, ahte hohkkagohte vearjjuid ja skuvlegohte nuorra beallesoalddát joavkkuid. Okta vuosttas joavkkuin, mii verjejuvvui lei Interhamwe (”sii, geat čužžot ovttas”) dahje (”sii, geat fallehit ovttas”). Joavkku ruohttasat ledje MRND:a joavkkuin, mat ledje geatnegahtton bálvalit barggu bokte, 1960-logus ja 1980-logu áigge das dahkkui bellodaga nuoraid organisašuvdna. Interhamwe bokte akazu doarjjui earet eará spábbačiekčanservviid, main nuoraid hohkahedje bellodaga birrasiid. Nuoraid, geat ledje gártan bargguheapmen ekonomalaš váttisvuođaid geažil ja geat ledje olgguštuvvan, lei buoremus rekryteret.
Interhamwe álggii vuosttas háve duođas doaibmat njukčamánus 1992, go Rwanda riikaradio dieđihii, ahte dat lea gávdnan duođaštusaid tutsaid áigumušain hutuid joavkogoddimis. ”Ovddalgihtii eastin iešbealuštan operašuvnnas” Interhamwe gottii golmma beaivvis 300 tutsa Bugesera guovllus. Sullasaš veahkaváldálašvuođat bohte ovdan maiddái eará guovlluin riikkas. Ovdal joavkogoddimiid riika ovddasteaddjin ja báikkálaš njunnošiin lei dáhpin lágidit politihkalaš joavkočoahkkimiid, main tutsat govviduvvojedje demonan oktan buot čorvviin ja seibbiin. Sii maid merrededje goddit tutsaid ovttalágan ”bargobálvalussan” riikii. Báikkálaš njunnošiide lei maiddái ávki ekonomalaččat terroras, dasgo sii dábálaččat duoguštedje oaffariid eatnamiid ja opmodaga.
Arusha ráfišiehtadus
rievdatRPF ja hálddahus ledje jagis 1991 rájes geahččalan ráđđádallat ráfi, muhtumin dain leige dáistalanboddu. Presideanta Habyarimana vuolláičálii viimmat stuibmejeaddjiin ráfišiehtadusa borgemánu 4. beaivve jagis 1993 Tansaniija Arushas. Das lei šihtton Rwanda boahttevaš soahteveagas ja sirdásanáigodaga hálddahusas, das lei maiddái lohpiduvvon sidjiide geat ledje báhtaran ránnjáriikkaide máhcát ruovttoluotta. Šiehtadussii gulai maid ON:a ráfidorvvastanjoavkkuid UNAMIR:a sajáidahttin Rwandai dassážiigo dilli lei fas ráfon.
RPF:a soalddátlaš stuorrun ja riikkaidgaskasaš deaddu eai guođđán Habyarimanai eará molssaeavttuid, go vuolláičállit šiehtadusa, váikko son dagaige seamma politihkalaš iešsorbmema. Hutufámu njunnošat sivahedje presideantta dakkaviđe beahttimis iežas riika. Kangura čuoččuhii, ahte UNAMIR:a publikašuvdnan lei dušše tutsaid lokten váldái, muhto dat muittuhii seammás, ahte ráfidorvvasteaddjit ledje dábálaččat behtolačča ja nu sii eai barggašedjege maidige vejolaš veahkaválddálašvuođaide.
Presideanta Habyarimana lei boahtimin čoahkkimis Tanzanias, masa ledje oassalastan joavku ránnjáriikkaid njunnošat. Su girdimášiidna lei seaivumin Kigala girdišilljui, go frankriikalaš Milan-rakeahtta báhččui dovdameahttun báikkis ja deaivvai mášenii. Mášen beaškkehii oalát ja buohkat geat ledje das jápme, maid Burunda ođđa presideanta Cyprien Ntaryamira. Rwanda riikaradio sivahii čuovvovaš iđit RPF:a ja UNAMIR-joavkkuid presideantta čiegusgoddimis. Akazu ja hutuorganisašuvnnat álggahedje guhká plánejuvvon ja systemáhtalaš álbmotgoddima.
Habyariamana čiegusgoddiid dieđe sihkkarit, muhto álbmotlaččat lea árvaluvvon, ahte dan livččii dahkan presideantta suodjalanjoavkkuid ekstremahutut, geaid livččii stivrren akazu. Nubbi vejolašvuohta bođii ovdan jagis 2000, go golbma RPF:a tutsalahttu almmuhedje ON:ii, ahte sii livčče gullan RPF:a elihttajovkkui, mii livččii goddán presideantta. Dagu motiivan livččii lean Rwanda dálá presideanta, dalá RPF kommandántta Paul Kagame oainnut das, ahte ráfi oččodan proseassa lei menddo hiđis. Loahpalaš duohtavuohta ii leat jáhkkimis goassige boađe dihtui.
Álbmotgoddin
rievdatCuoŋománu guđat beaivve eahkeda ieš iežas nammadan ”nationála kriisakomitejiia”, mas ledje eanaš alla offisearat, doalai čoahkkima UNAMIR-joavkkuid kommeandántta Roméo Dallairen, sihke ON:a váldočálli erenomaš áirrasin Jacques Roger Booh-Boohain. Komitéa dáhkidii, ahte dat joatká Arusha-proseassa, muhto go čoahkkin nogai gaskaija áigge, de Kigal lei juo dievvan soalddáhiin ja Interahamwe lahtuin, geaidda ledje addon istut geaid sii galget goddit. Akazu vuosttas ulbmil lei likvideret jođánit hutuopposišuvnna njunnošiid, earet eará oaiveministtar Agathe Uwiligiyimana, gean visti lei birastahtton iđitroađi áigge. Liikká, vaikko UNAMIR-joavkkut bohte dohko, de Uwiligiyima geahččalii báhtarit iežas šattogárddis bokte, muhto su báhče lahkosiidda. UNAMIR-joavku, mas ledje 15 ghanalaš ja belgialaš ráfidorvvasteaddji, vuoittahalai ja sii vuollánedje ja sin dolvo fáŋgan lagaš soalddátdoarjjabáikái. Belgialaš ráfidorvvasteddjiid godde maŋŋelaš juŋgelniibbiiguin.
Čuovvovaš beaivve iđida hutut ledje juo goddimin tutsaid issoras leavttuin, muhto ON:a joavkkut eai dahkan dasa maidige. Olgoriikat evakuerejedjegohte jođánit iežaset ambassadaid. RPF lei sirdán Arusha ráfišiehtadusa mielde iežas joavkkuid soalddátdoarjjabáikái lahka Kigala. RPF álggahiige soahtedoaimmaid 24 diimma Habyarimana goddima maŋŋá, masa FAR vástidii. Soahtešiljuid duohken beallesoalddátlaš joavkkuin lei ná vejolaš joatkit álbmotgoddima soahteveaga suodjalusas.
Rwandai válljejuvvui cuoŋománu 8. gaskaboddosaš hálddahus, mas ledje beare ekstremahutubellodagaid ovddasteaddjit. Ođđa presideantan šattai Théodore Sindikubwabo, gii lei okta MRND-bellodaga njunnošiin. Hálddahusa ja presideanta birra ledje maiddái eará njunnošat, geat organiserejedje álbmotgoddima. MRND:a váldočálli Joseph Nzirorera lágidii jápmima patrullaide vearjjuid ja mearredii daid publikašuvdnai ja Pascal Simbikangwa stivrrii daid njuolgga presideantta kansliijas. Ferdinand Nahimana lei ekstremahutulihkadusa váldoideologa, gii lei vuođđudan radiostašuvnna (Radio Télévisio Libre des Mille Collinnes, duháhiid čomaid friija radiokanála), man bokte son ávžžuhii ja giktalii álbmoga birra jándora goddit, baicce tutsaid ja stáđis hutuid, de maid belgialaš UNAMIR-joavkkuid.
Radio ja báikkálaš politihkalaš njunnošat ávžžuhedje olbmuid veahkaváldálašvuođaide ja nu dat leavai jođánit olles riikii. Ránnját čuohpadedje nuppiideaset ja bargosajiin kollegat huško nuppiideaset. Doaktárat godde iežaset pasieanttaid ja oahpaheaddjit iežaset ohppiid. Moatti beaivvi siste tutsat ledje goddon giliin. Radios muittuhuvvui, ahte erenomážit nissoniidda ii oaččo čájehit árbmu. Muitaluvvui, ahte muhtin gávpoga gielddaáirras livččii fállan 50 fránga goddon tutsa oaivvis – dán gohčodišgohte ”gálláid gávppášeapmin”. Vearrámus árvalusaid mielde Rwandas goddojedje 800 000 tutsa ja stáđis hutu, eanaš osiin juŋgelniibbiin, čuođi beaivve áigge. Sullii 400 000 rwandalaš máná báhce vánhemiiddis hágá ja stuorámus oassi sis báhce bálkásii. Jábmiid lassin duháhat ja fas duháhat lápmašuvve ja tutsanissoniid illástedje systemáhtalaččat, dábálaččat dávjá.
Riikkaidgaskasaš servoša reakšuvdna
rievdatBelgia gesii UNAMIR-joavkkuid eret vahku dan maŋŋá, Cuoŋománu 14. beaivve, go logi belgialaš ráfidorvvasteaddji, geat ledje báhcán fáŋgan goddojedje. Seamma áigge joavkkuid kommandánta Dellaire muitalii, ahte álbmotgoddin livččii lean vejolaš bissehit, juos anus livčče lean 5000 bures verjejuvvon soalddáha ja geain livččii lohpi geavahit fámu. Seamma beaivve ON:a dorvvolašvuođaráđđi atti loahppacealkámuša, mii geahpedii UNAMIR:a válddi 90 proseantta ja buot baicce 270 soalddáha gohčojuvvo ruovttoluotta. UNAMIR:a doaibmaváldi geahpeduvvui ain eanet, nappo joavkkuin ii lean eará vejolašvuohta go čuovvut bálddas álbmotgoddima.
Álbmotgoddima maŋŋá
rievdatSuoidnemánu 4. beaivve RPF:a joavkut joavkkut vuoluštedje Rwanda oaivegávpoga Kigala ja ožžo ekstremahutuid organiseren álbmotgoddima nohkat. RPF ráhkadii suoidnemánu 19. beaivve álbmotlaš sullasašvuođa ráđđehusa ovttas njeallje (liberálabellodat, sosiálademokráhtalaš bellodat, kristtalašdemokráhtalaš bellodat ja dásseválddálaš demokráhtalaš lihkadus) eará politihkalaš lihkadusain. Ođđa ráđđehus lohpidii dalán buot báhtareddjiide dorvvolaš máhccama Rwandai. Frankriika ja Belgia eaba álggos dohkkehan ođđa ráđđehusa, muhto Duiska ja USA dorjo dan. UNAMIR-joavkkuid fápmu buktui fas ovdan RPF soalddátlaš vuoittu maŋŋá, ja dat bisso riikas álo njukčamánu 8. beaivve jagi 1996 rádjái.
FAR vuoittahalai soalddátlaččat ja dan maŋŋá dan soalddáhat, ráđđehus ja máŋggat earát beallesoalddátlaš joavkkuid, dego Interhamwe lahttut báhtaredje ránnjáriikkaide, erenomážit Zaire nuortta osiide ja Tansaniiai. Maid stuorra oassi dábálaš hutusiviilain báhtaredje oassin ráđđehusa propaganda dihtii, mii čuoččuhii goddit buot hutuid geat dat fal gávnnašii. Báhtareaddjit ledje sullii guokte miljovnna. Rwanda álbmotgoddima geažil riegádan báhtareaddji váttisvuohta lei destabilerejeaddji dahkki ja váikkuhii oassin nuppi Kongo soađi riegádeapmái. Oktan sivvan báhtaranleairraid váttisvuođaide lei Interhamwe ja FAR orrun leairrain, sihke dáid organisašuvnnaid gerillafalleheamit ja suoládanreaissut Rwanda beallái ráji. Álbmotgoddima lágideaddjit geavahedje maid hutusiviillaid olmmošgalban nu, ahte sin áitte ja čavggahedje máhccamis Rwandai.
Golggotmánus 1996 Kongo siskkáldassoahti buollái ja dassá Zairei báhtaran báhtareaddjin máhce stuorra oassi ruovttoluotta Rwandai hui oanehis áiggis. Sullii 600000 báhtareaddji máhce Rwandai sullii guovtte vahkkus. Dán čuovui nubbi máhccanbárru Tansanias juovlamánu loahpas, goas sullii 500000 báhtareaddji vulge leairrain ruovttoluotta ruovttuguovlluideaset.
Soahterihkkumušdikkit
rievdatGo báhtareddjiid máhccagohte Rwandai, dan ráđđehus álggahii guhka vurdon álbmotgoddindikki. Ovdal dikki álggaheami lei Rwanda parlameanttas guhkes ja áŋgiris digaštallama maŋŋá dohkkehuvvon borgemánu 30. beaivve 1996 láhka álbmotgoddimiid oassalastan olbmuid dovdamis ja dubmemis. Láhka jugii áššáskuhtton olbmuid njeallji jovkui dađi mielde, maid sin ledje čuoččuhan dahkan golggotmánu 1. 1990 ja 31. juovlamánu 1994 gaskasaš áigge. Vuosttaš jovkui gulle álbmotgoddima plánejeaddjit, organiserejeaddjit ja giktaleaddjit ja maid buohkat, geain lei auktoritáralašsajadat álbmotlaš dásis álo gitta politihkalaš bellodagaid báikkálašjoavkkuide. Jovkui lohkkojedje maid soahtevehkii, oskkoldalaš dahje beallesoalddátlaš joavkkuide gullan olbmot. Nuppi jovkui gulle olbmot geat ledje oassalastan fallehemiide, main ledje jápmán olbmot ja goalmmát jovkui gulle olbmot geat ledje leamaš fárus fallehemiin, muhto dain eai lean jápmán olbmot. Maŋimuš jovkui gulle olbmot, geat ledje suoládan álbmotgoddimiin gillán olbmuin. Riektegeavvan leamaš guhkes ja ain árvaluvvo, ahte sullii 100000 áššáskuhtton ja dubmejuvvon olbmo leat giddagasas. Sullii 500 olbmo leat dupmejuvvon jápmit.
Ollu fuomašumi oaččui maid jagis 2005 dáhpáhuvvan katolihkálaš báhpa Guy Theunisia áššáskuhtton ja gitta váldin álbmotgoddimiid oassalastima geažil. Rwanda eiseválddiid mielde áhčči Theunis livččii julggaštan vaši fádden artihkaliid Kanguras. Doaimmaheaddjit rájáid hága -organisašuvnna mielde Theunis lea sivaheapme. Theunis dušše sitererii Kangura-bláđi Dialogue-bláđistit, man váldodoaimmaheaddjin son lea, kritiseren dihtii álbmotgoddima fáddemis. Dasa lassin RWB gávnnahii áššáskuhttoma duohken lean Theunisa FRP-hálddahussii kritihkka ja oskkoldalas sierramielatvuođat. Theunis lea vuosttaš eurohpálaš, gii lea giddejuvvon Rwandas oassálastimis álbmotgoddimii, muhto juo árat belgialaš journalista Georges Ruggiu dupmejuvvui riikkaidgaskasaš rihkusdikkis 12 jahkái giddagassii fáddemis veahkaválddálašvuhtii.
Frankriika oassi
rievdatJagis 2007 almmustahtton áššegirjjit addet áddet, ahte Frankriikka presideanta François Mitterrand diđii plánavullosaš álbmotgoddimis juo jagis 1990. Dalle Frankriikka attašea sáddii Rwandas telegrámma, mas son almmuhii tutsaid giddemii lassanan ja árvalii, ahte ”lea ballamis, ahte dilli soaitá ovdánit etnihkalaš soahttin”. Jagis 1993 Frankriikka ambassadevra čálii muittuhančállaga, mas son muitalii Rwanda presideantta ”evttohan systemáhtalaš álbmotgoddima, dárbbu mielde soahteveaga vehkiin”. Dás beroškeahttá Mitterand ain doarjjui hutuhálddahusa, dasgo áššegirjjiid mielde son lei sihkkar ”ahte anglosáksalaš riikkat geahččaledje suollemaslihttus geahpedit Frankriikka válddi dan guovllus”. Kritihkkariid mielde frankriikalaš joavkut eai geahččalan eastit goddimiid álbmotgoddima álgima rájes. Guhtta tutsa, geat eai jápmán álbmotgoddima oktavuođas čuoččuhedje pariisalaš duopmostuolus, ahte Frankriika lea oassalastan álbmotgoddimiidda. Tutsaid advokáhta Antoine Compte dajai: ”Gávdnojedje etnihkalaš joavkogoddimat, ja Frankriika diđii dán maŋimuštá ođđajagimánus 1993. Áššegirjjiid vuođul lea čielggas, ahte nu diplomáhtat, Frankriikka diđoštanbálvalus, soalddátnjunnošat, go bealuštusministtarge háliidedje Frankriikka vuolgit eret Rwandas dahje goittot láhttet earáláhkai”. Mitterand dajai muhtumin, ahte sus ii lean makkárge diehtu Rwanda etnihkalaš váttisvuođain. Frankriikalaš parlameantta dutkankommišuvdna attii jagis 1998 riikka eiseválddiide friijavuođa álbmotgoddima ovddasvástádusas. Mitterand lei jápmán juo guokte jagi árat, jagis 1996.
Sorjjasmeahttun Rwanda-dutkankomišuvnna jagis 2008 almmustahtton raporttas muitaluvvo, ahte Frankriikka ovddeš oaiveministtar Dominique de Villepin ja presideanta François Mitterrand, sihke joavku eará frankriikalaš politihkkárat ja soalddát eiseválddit ledje oassalastan álbmotgoddimiid. Raportta mielde Frankriikka stáhta njunnošat ja soalddát eiseválddit dihte álbmotgoddin ráhkkanemiin, oassálaste joavkogoddimiid plánemii ja juoba gottii. Frankriikka olgoministeriija mielde ráđđehus ii leat ožžon oktavuođa Rwandas, iige danne sáhte kommenteret ođđaseamos sivahusaid.
Frankriikka presideanta Nicolas Sarkozy mieđihii jagis 2010, ahte Frankriika dagai álbmotgoddima áigge ”boasttuvuođaid”.
Rwanda duopmostuollu
rievdat- váldoartihkal: Rwanda duopmostuollu
Jagis 1996 ON ásahii Rwanda duopmostuolu (International Criminal Tribunal for Rwanda, ICTR) Rwanda várás Tanzaniaid Arushai ja dat čuovui Bosnia soađi čielggademiin geavahuvvon málle. Dorvvolašvuođaráđđi vuođđudii duopmostuolu loahpacealkámušaidisguin 995, 977 ja 1165. Duopmostuolus leat 16 duopmára, geaidda lea várrejuvvon njeallje sále. Golmma sáles gieđahallo ieš sivahusat ja ovttas váidalusat.
Eanemus mearkkašahtti dubmejumit leat leamašan golggotmánus jagis 2000 álggahuvvon dikki mearridus, mas vaši fádden gulahallangaskaomiid ekstremahutut dubmejuvvojedje eallinahkásaš ráŋggáštusaide. Duomu ožžo earet eará Ferdinand Nahimana ja Jean Bosco Barayagwiza, geat leigga Radio Télévision Libre des Mille Collines:a njunnošis, sihke Hassan Ngeze gii lei Kangura-bláđi váldodoaimmaheaddjin. Juovlamánus 2008 Théoneste Bagosora, gean jáhke leat váldoplánejeaddji álbmotgoddimiidda, dubmejuvvui eallinahkásaš giddagasráŋggáštussii.
Rwandalaččat leat láhtten soahterihkkumušduopmostuoluin várrugasat, dasgo duopmostuollu ii dubme Rwanda lágaid sullasaš jápminráŋggáštusaid, eaige giddagassasat leat Rwandas, muhto riikkain mat barget oktasašbarggu ICTR:ain. Máŋggat rwandalaččat leat dan mielas, ahte oarjemáilmme giddagasat leat menddo fiidná, eaige dat leat rivttes báikkit dubmejuvvon olbmuide, eandalit go veardiduvvo dábálaš rwandalaš eallimii.
Rwandas lea maid váldon geavahussii Gacaca-álbmotduopmostuolut. Daiguin áššáskuhtton olbmot čoahkkanit giliide eahpevirggálaš duopmostuoluide ja sis lea vejolašvuohta dovddastit iežaset daguideaset ja oažžut ándagassii unnimus rihkkumušaid, ja muđuige smávit duomut iežaset daguin.
Mediijas ja populárakultuvrras
rievdatGenerálalutnánta Roméo Dallaire čálii Shake Hands with the Devil: The Failure of Humanity in Rwanda, mas son muitala iežas vásáhusain Rwandas. Son muitala girjjistis, ahte son lei šlundon ja sus lei traumavuolggalaš streassahehttehus. Dallaire máhcai Rwandai jagis 2004 ja su mátkkis dahkkui su nammasaš dokumeantta, mas Dallaire muitala mii Rwandas dáhpáhuvai.
Terry George bagadii jagis 2004 Hotealla Rwanda nammasaš ealligova, mii vuođđuduvvá kigalilaš hoteallaeaiggát Paul Rusesabagina muitalussii. Rusesabagina gájui bádje 1200 báhtareaddji iežas hoteallain. Ealligovas su neaktá Don Cheadle, gii lea dán rollas evttohassan Oscar-bálkkašupmái. Lassin ealligovas nevttii Sophie Okonedo, gii lei Rusesbagina eamit Tatiana ja Nick Nolte, gii nevttii ON-evearsta Olivera. Oliver lea fiktiivalaš olmmoš, muhto su vuođđun lea Roméo Dallaire.
Gáldut
rievdat- ↑ Leave None to Tell the Story: Genocide in Rwanda. Numbers 03.1999: Human Rights Watch. Čujuhuvvon 20.5.2007. (eaŋgalsgillii)
- ↑ Uusi Ruanda-raportti syyttää Ranskaa osallisuudesta kansanmurhaan: Iltasanomat. (suomagillii)
- ↑ Tiedote EU 4-2004. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (15/20) 8.4.2004: Euroopan komissio. Čujuhuvvon 3.9.2007. (suomagillii)