Open main menu

Vuođđovuoigatvuođat dahje vuođđuduvvon vuoigatvuođat[1] leat dakkár vuoigatvuođat mat dáhkiduvvojit stáhta vuođđolágas sihke dan riikkavuložiidda ja eará olbmuide geat leat dan jurisdikšuvnnas. Earret soames spiehkastagaid vuođđovuoigatvuođat eai dáhkit absoluhta suoji ja vuođđolágain dušše gáibiduvvo ahte vuoigatvuođa rihkkumis ferte mearridit lágas ja dušše vissis ráddjen sujaid dihte.

Vuođđovuoigatvuođat mearriduvvo riikka dásis, go fas olmmošvuoigatvuođat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnaide. Vuođđovuoigatvuođat leatge dávjá viidábut go dat masa stáhta lea riikkaidgaskasaččat čatnasan.

Jagi 1993 ON lágidii olmmošvuoigatvuođaid konfereanssa mas mearriduvvui ahte buot vuođđovuoigatvuođat leat ovttaárvosaččat iige dain leat hierarkiija. Ii mihkkige vuođđovuoigatvuohta leat árvvoleappot go nubbi.[2]

Sisdoallu

Vuođđovuoigatvuođaid luohkkájuohkuEdit

Persovnnalaš friddjavuođavuoigatvuođatEdit

Friddjavuođavuoigatvuođat dorvvastit ovttaskas olbmuid friddjavuođa go almmolaš váldi lea váile. Dakkár vuoigatvuođaide gullet ee. vuoigatvuohta eallimii, persovnnalaš friddjavuohta ja guoskameahttunvuohtajohtalanluomusvuohta, priváhtaeallima suodjisearvvadanluomusvuohta ja opmodatsuodji.[3]

Politihkalaš vuoigatvuođat ja luomusvuođatEdit

Politihkalaš vuoigatvuhtii ja luomusvuhtii gullet ee. jienastanvuoigatvuohta, sátneluomusvuohtačoahkkananluomusvuohta ja searvvadanluomusvuohta.

DásseárvovuoigatvuođatEdit

Dásseárvovuoigatvuođaide gullet ovttaveardásašvuohta lága ovddas beroskeahttá das makkár nállái, sohkabeallái, oskui dahje eará jovkui dat gullá.

Ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođatEdit

Vuođđovuoigatvuođaide gullet maiddái ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat (ESČ-vuoigatvuođat). Dakkár vuoigatvuođaide gullet ovdamearkan vuoigatvuohta bargui, sosiáladorvui ja oahpahussii. Almmolaš váldi ferte dorvvastit ja ovddastit daid vuoigatvuođaid ollašuvvama.

Vuođđovuoigatvuođat DavviriikkainEdit

Vuođđovuoigatvuođat SuomasEdit

Suoma vuođđolágas vuođđovuoigatvuođat gullet buohkaide iige beare Suoma álbmogiidda[4]. Dán dihte Suomas ii šat geavahuvvo tearpma álbmogiid vuoigatvuođat.

Suoma vuođđolága 2 logus leat dorvvastuvvon čuovvovaš vuoigatvuođat[4]:

GáldutEdit

  1. Guttorm Einarsen, Heidi ja Nordsletta, Svein: "Mii lea demokratiija?", Mii dáppe 2: servodatmáhttu ja geografiija 5.–7. cehkiide, s. 38. Kárášjohka: ČálliidLágádus, 2015. ISBN 978-82-8263-133-4.
  2. HS-analyysi: Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua 22.08.2017: Helsingin Sanomat. Čujuhuvvon 22.08.2017. (suomagillii)
  3. Eduskunnan oikeusasiamies Viitattu 9.5.2008
  4. 4,0 4,1 Suoma vuođđoláhka. Vammala: Suoma Vuoigatvuođaministeriija, 2000. ISBN 951-53-2123-9. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 31.05.2018).

Geahča maidEdit