Seallaváimmus lea orgánealla eukaryohta seallas, mii sisttisdoallá genoma (genehtalaš ávdnasiid). Seallaváimmus lea eanemusat jorbbas, ja dan birra lea seallašliivi (cytoplasma).

1. Váimmusgovččas. 1a. Sisskit váimmuscuozza. 1b. Olggut váimmuscuozza. 2. Nukleola. 3. Nukleoplasma. 4. Kromatiidna. 4a. Heterokromatiidna. 4b. Eukromatiidna. 5. Ribosomat. 6. Váimmusráigi

Seallaváimmus lea váldodovdomearka go earuha eukaryohta seallas ja prokaryohta seallas (mas váilu ráddjejuvvon seallaváimmus). Prokaryohta lea boares namahus mii gokčá bakteraid ja arkeaid. Seallaváimmus sisttisdoallá stuorámus oasi genehtalaš ávdnasiid eukaryohta seallain, ja dat leat vurkejuvvon máŋga kromosoman. Dasa lassin gávdnojit maiddái genat mitokondrias ja šaddosealla kloroplasttas. Eanas seallat sisttisdollet ovtta váibmosa, muhto spiehkastagat gávdnojit. Ovdamearkka dihte deahkkeseallain leat máŋga váibmosa.

Váimmus lea earuhuvvon seallašliivvis váimmuscuocca bokte. Váimmuscuozza suodjala genoma ja mudde ávnnassirdima seallašliivvi ja nukleoplasmma gaskkas. Rukses varraseallas mii lea láddan ii leat šat seallaváimmus, dasgo láttadettiin hoigada eret váibmosa.

Dehálaš proseassat seallaváibmosis leat DNA-replikašuvdna (DNA duppalmuvvá) ja transkripšuvdna (mRNA-kopiija ráhkaduvvo DNA-bihtás mii dávjá muhto ii álohii vástida ovtta genii).

Seallaváibmosa dieđa gohčoduvvo karyologiijan.

Ráhkadus

rievdat

Seallaváibmosat leat seallatiippa mielde iešguđetlágánat. Eanas dat leat jorbasat dahje guhkedáležat. Muhtin seallain dat leat čoarvehápmásaččat. Muhtimin seallaváibmosat leat juohkásan čulbmosiidda.

Njiččehasaid seallaváibmosa čađamihttu lea dábálaččat 5-16 µm. Dat lea orgánealla man álkimusat oaidná mikroskohpa čađa. Dat lea ráddjejuvvon seallagokčasiin, mii lea guovtti biologalaš cuoccain, siskkit ja olggut váimmuscuozza. Váimmusgokčasa assodat lea sullii 35 nm. Olggut váimmuscuozza botkekeahttá rievdá roava endoplasmalaš fierpmádahkan (eŋg. rough endoplasmatic reticulum, RER). Dáinna lágiin sihke olggut váimmuscuocca ja roava ER'a alde leat ribosomat.

Váimmusráiggi čađa ávdnasat lonuhuvvojit, dego rRNA ja mRNA. Muddejeaddji (eŋg. regulatory) proteinnat bohtet váibmosii seallašliivvis. Váibmosis mRNA dolvojuvvojit seallašliivvis ribosomaide proteidnasyntesa várás.

Seallaváibmosa sáhttá báidnit DNA-báidnagiin ja geahčadit čuovgamikroskohpas. Mikroskohpas ihtet seallaváibmosa siste ovtta dahje máŋga jorba áđa, nukleolat. Nukleolain leat genat mat leat ribosomala RNA'a várás. rRNA leat oasit ribosomain ja dat mannet olggos seallašliivái. Nukleolas lea vuollegis DNA-konsentrašuvdna, go muđui lea seallaváibmosis, ja baicce eanet RNA. Eará gáhppálagat seallaváibmosis sáhttá dušše geahčadit dihto báidninteknihkain, nugo vuosteávnnas-báidnin. Daid eará gáhppálagat doaimmat leat eanas dovdameahttumat. Dakkárat leat ovdamearkka dihte splicing speckles, Cajal bodies ja PML bodies.

Seallaváibmosa genoma (genehtalaš ávdnasat) leat kromosomain. Kromosomat leat DNA-árpput mat leat vurkejuvvon kromatiidnan. Kromosomat sisttisdollet DNA-árppu lassin proteiinnat, nugo histonat. Histonaid lassin gávdnojit eará proteiinnat nugo DNA-polymeras, RNA-polymeras, transkripšuvdnafáktorat.

Kromosomaid ásahus

rievdat

Carl Rabl ja Theodor Boveri evttoheigga kromosomaid eksisteansa, mii 1985 duođaštuvvui FISH-teknihka veagas (Fluorescent in situ hybridiziation). Kromosomat orro álggos sahtedohko ordnejuvvon seallaváibmosis, muhto 1990-logus dihto ordnenprinsihppa fuomášuvvui. DNA-replikašuvdna, mii lea S-fásas, ii dáhpáhuva oktanaga, muhto baicce soames sajiin ovdal go eará sajiin. Árra ja maŋŋidis replikašuvdna lea dáinna lágiin mearriduvvon dihto seallas. Árra replikašuvdna dáhpáhuvvá siskkibut váibmosis ja maŋŋidis replikašuvdna dáhpáhuvvá ravddain váimmusgokčasa buohta. Seammás maiddái fuomášii ahte genačoahkisvuohta lea allat siskkibut ja ravddas genačoahkisvuohta lea vuollegaš. Unna kromosomažat leat siskkibut ja stuorit kromosomat leat ravddabut.

Dutkanhistorjá

rievdat

Seallaváimmus lei vuosttaš orgánealla mii fuomášuvvui. Vuosttaš seailluhuvvon sárggus lea dutki Antoni van Leeuwenhoekas (1632-1723). Son dutkkai luosa rukses varraseallaid ja čájehii seallaváibmosa. Nuppe ládje go njiččehasain eará riggeelliid rukses varraseallain lea seallaváimmus. Dasa lassin 1804 Franz Andreas Bauer maiddái máinnašii daid birra. 1831 šaddodiehtti Robert Brown gohčodii seallaváibmosa "areolan" ovdaságastis Linnéa Searvái Londonis, muhto son ii namahan vejolaš mearkkašumiid. Dakkára evttohii Matthias Schleiden easkka 1838. Son jáhkii dat lei deaŧalaš sealla šaddamis. Danin Schleiden válddii nama "cytoblast" (Sealladahkki) geavahussii. Son logai iežas dárkkodan ahte ođđa sealla ráhkaduvvui cytoblasttas. Franz Juluis Ferdinand Meyen vuostálasttii oainnu ahte "seallaváimmus ieš sealla ráhkadii". Son lei juo ovdal čállán ahte seallat lassánedje juohkáseami bokte. Goittotge lei Meyen dan oaivilis ahte máŋga sealla ledje váibmosa haga.

Jáhkku ahte sealla sáhttá ieš iđihit jávkkai vuos 1850-logus go Robert Remak ja Rudolf Virchow ovdanbuvttiiga oainnu ahte seallat dušše beare ráhkaduvvojit seallain. Seallaváibmosa doaibma bisui dovdameahttumin.

1876-1878 Oscar Hertwig almmuhii dutkamiid gáranasbáđi sahkkehandáhpáhusa birra, mas siepmana seallaváimmus bahkke moni sisa ja suddá moni seallaváibmosiin oktii. Dainna vuosttaš geardde čuoččuhuvvui ahte indiviida álggus boahtá ovtta seallas. Dát vuostálasttii Ernst Haeckela oaidnu ahte ogi ovdáneapmi čađahii geardduhii olles čeardahistorjjá. Siepmana váibmosa dárbu guhká digaštallojuvvui. Hertwig goittotge nannii gávdnosis eará spirejoavkkuin. Eduard Strasburger oaččui seammá bohtosiid go dutkkai šattuid. Dát dulbii luotta čájehit seallaváibmosa deaŧálaš mearkkašumi árbbalašvuođas. August Weimann lei juo 1873 čuoččuhan ahte eatnálaš ja áhčálaš álgoráhkut ledje ovttaveardásaččat árbbalašvuođa dáfus. Váibmosa rolla čielggai vuos go mitosa govviduvvui 1900-logu álggus ja go Mendela regelat ođđasis fuomášuvvojedje. Kromosomateoriija árbbalašvuođa dáfus ovdánii.

1874 isolerii Friedrich Miescher seallaváibmosis ávdnasa, man son gohčodii nuclein. Moatte jagi dan maŋŋá bohte maiddái eará ávnnasoasit nugo histonat ja adeniidna (Albrecht Kossel). Dán áigge lea vejolaš identifiseret olles genoma, ja viiddis ipmárdusa oažžut olles systemas.