Ruošša
Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.
Ruošša[2] (ruoššagillii: Росси́я "Rassija"), virggálaš namma Ruošša federašuvdna[1][2] (ruoššagillii: Росси́йская Федера́ция "Rassijskaja Federatsija"). Ruošša lea lihttodásseváldi (federašuvdna) mii lea Nuorta-Eurohpás ja Davvi-Ásias. Dálá stáhta vuođđuduvvui juovlamánu 25. beaivve 1991 Sovjetlihtu bieđganeami maŋŋá ja šattai viidodaga dáfus máilmmi stuorámus riikan[3]. Jagi 1993 vuođđolága mielde Ruošša federašuvdna lea beallepresideanttalaš dásseváldi[1] mii mearkkaša ahte dásseválddi jođihit sihke presideanta ja stáhtaministtar.
Росси́йская Федера́ция
(Rossijskaja Federatsija) | |
---|---|
Leavga |
Vearjogovva |
Kárta |
|
Stáhtahápmi | federašuvdna[1] |
Presideanta | Vladimir Putin |
Stáhtaministtar | Mikhail Mishustin |
Oaivegávpot | Moskva |
Viidodat | 17 100 000 km² |
Olmmošlohku | 144 463 451 |
Virggálaš gielat | ruoššagiella |
Valuhta | Ruppal[1] () |
Áigi | +2 / +11 |
– geasseáigi | +3 / +12 |
Nationálalávlla | Hymne til den russiske føderasjonen |
Interneahtta-TLD | .ru, .рф, .рус, .su |
Ruošša lea sihke eurohpálaš ja ásialaš riika. Dán oaivegávpot Moskva lea Ruošša eurohpálaš oasis. Ruošša rádjeriikkat leat Norga, Suopma, Estteeana, Látvia, Lietuva, Polska, Vilges-Ruošša, Ukraina, Georgia, Aserbaižan, Kasakstan, Kiinná, Mongolia ja Davvi-Korea. Daidda lassin Jáhpanii, Lulli-Koreai ja Amerihká ovttastuvvan stáhtaid Alaskai leat dušše unna mátki meara mielde. Beringnuori seakkimus gaska lea 85 km.
Ruošša sturrodat lea 17 075 400 njealjehaskilomehter ja olmmošlohku lea 144 miljovnna (2017). Váldogiella lea ruoššagiella mii gullá indoeurohpálaš gielaide. Stuorámus oassi olbmuin orrot oarjjábealde Urála ja Kaukasusa. Kaukasusa nuortta bealde lea eanaš duoddarat ja vuovdeguovllut. Riika gokčá nuortageažis oarjegeahčái oktanuppelot áigeavádagat ja lea 11 250 km guhku. Dat mearkkaša ahte Moskva ássiin lea nohkkanáigi seammás go Jaskesábis lea čuovvovaš beaivvi iđitguovssu.
Ruošša federašuvdna leat 83 hálddašanovttadaga mat gohčoduvvojit federašuvdnasubjeaktan.
Geografiija
rievdatRuošša lea máilmmi stuorámus riika go viidodaga ektui[3]. Riika gokčá measta goalmmádasa eurásialaš kontineanttas. Rádji eurohpálaš ja ásialaš osiid gaskkas čuovvu várreráidduid Urála ja Kaukasus. Eurohpálaš oassi lea Urála oarjjábealde ja gokčá sullii 23% riikka areála. Ásialaš oassi lea Urála nuorttabealde ja gohčoduvvo dávjá Sibirján.
Kultuvra
rievdatGielat
rievdatRuoššas hállet sullii 100 giela. Eanáš dáid gielain gullet indoeurohpálaš, áltailaš, urálalaš, kaukasialaš dahje paleoásialaš giellabearrašiidda. Sullii 92% álbmotlogus, dahje 130 miljovnna olbmuin, lea ruoššagiella eatnigiellan. Ruoššagiella lea áidna virggálaš giella Ruošša federašuvnnas, muhto muhtin oblastain leat eará virggálaš gielat[1]. Álbmotlohkamis 2002:s rehkenaste gallis máhtte eará gielaid go ruoššagiela, muhto lohkamis ii boađe ovdan lea go eatnigielas dahje nubbegielas sáhka. Danne leat maid oarjeeurohpálaš gielat listtus:[4]
- Eŋgelasgiella – 6 955 315,
- Tatáragiella – 5 347 706,
- Duiskkagiella – 2 895 147,
- Ukrainagiella – 1 815 210,
- Baškirgiella – 1 379 727,
- Čečenagiella – 1 331 844,
- Čuvaškagiella – 1 325 382,
- Armenagiella – 904 892,
- Aváragiella – 784 840,
- Fránskkagiella – 705 217,
- Aserbažagiella – 669 757,
- Moesvinagiella – 614 260,
- Kabardino-čerkessagiella – 587 547,
- Kasakhigiella – 563 749,
- Dargingiella – 503 523.
Osku
rievdatÁrbevirolaččat ruoššat leat leamašan ruošša-ortodoksa risttalačča. Ortodoksa risttalašvuohta lei stáhtaoskkoldat ovdal 1917 revolušuvnna ovdal. Ruošša šattai risttalažžan maŋŋá go Vladimir I Kievas konverterii risttalašvuhtii 988:s. Máŋga álbmoga konverterejedje go gárte ruošša imperiuma vuollái, muhto muhtumat doalahedje iežaset oskku.
Eai gávdno virggálaš logut čájehan dihte gallis gullet man oskkuide, muhto gásku 1990-logu dadje ahte sullii 50% álbmogis ii lean osku. 30-40% ledje ruošša-ortodoksa risttalačča. Loahppa álbmogis leat muslimat, buddhisttat, juvddálaččat dahje gullet árbevirolaš eamiálbmogiid oskkuide (ovdamearkan davviálbmogiid noaidevuohta dahje šamanisma). Ruoššas gávdnojit eanet go 6000 moskea ja 70 synagoga.
Liŋkkat
rievdatGáldut
rievdat- ↑ a á b c č Russian Federation's Constitution of 1993 with Amendments through 2014 17.01.2018: Constitute. Čujuhuvvon 12.06.2018. (eaŋgalsgillii)
- ↑ a á Riikkaid namat čieža gillii 21.10.2009, beaiváduvvon 31.08.2016: Ruovttueatnan gielaid guovddáš. Čujuhuvvon 12.06.2018.
- ↑ a á Leinonen, Matti, Nyberg, Teurvo, Kenno, Pirkko, Vestelin, Olavi: "Ruošša lea máilmmi viidáseamos riika", Skuvlla eatnandiehtu - Máilbmámet, s. 37. Anár: Sámediggi, 2001. ISBN 952-441-032-X.
- ↑ Folketeljinga i 2002 (ruoššagillii)
Geahča maid
rievdat
|
|