Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Pronomenat leat nomenaid sátneluohkká. Pronomenat geavahuvvojit sadjásasšátnin substantiivva dahje adjektiivva sajis, omd. Káre boahtá. > Son boahtá. Dávjá pronomena čujuha dakkár áššái, mii lea juo teavsttas dahje hupmamis ovdal. Ášši, masa čujuha lea pronomena korreláhtta.[1]

Sámegielas pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin. Loguin pronomenat sojahuvvojit ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu mielde. Indoeurohpálaš gielain pronomenat sojahuvvojit maid genusiin.

Pronomeniid čieža vuolleluohkáEdit

Čuovvovaš pronomeniid ovdamearkat leat davvisámegillii ja nominatiivahámis:

  1. Persovdnapronomenat[2] dahje persovnnalaš pronomenat[3]
    mun, don, son, moai, doai, soai, mii, dii, sii, dat
  2. Čujuheaddji pronomenat[3], čujuheaddjipronomenat[2] dahje demonstratiivapronomenat
    dat, dát, diet, duot, dot
  3. Gažaldat-[2], jearaldat-[3] dahje interrogatiivapronomenat ja relatiivipronomenat
    mii, gii, goabbá, guhtemuš, guhte
  4. Refleksiivapronomenat[2]
    ieš
  5. Resiprohkapronomenat[2] dahje resiprohka pronomenat
  6. Eahpemearálaš [2] dahje mearritmeahttun[3] pronomenat
  7. Negatiivapronomenat[2]

Máŋggan gielain leat maid possessiivapronomenat, mat leat seammalágán go persovdnapronomeniid genetiiva.

GáldutEdit

  1. Hiidenmaa, Pirjo, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 248. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006. suomagillii
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 Pope, Kirsten, Máret Sárá: "Pronomenat", Eatnigiella: giellaoahpu váldogirji, s. 148-160. Kárášjohka: Davvi Girji, 2004. davvisámegillii
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Labba, Per Stefan, Aage Solbakk, Veikko Holmberg: "Giellaoahppa: Pronomenat", Sámás 2, s. 184. [Helsset]: Oy Yleisradio AB - Sámi Radio, 1987. davvisámegillii