Aotearoa

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Aotearoa dahje Ođđa-Selánda (eaŋgalasgillii: New Zealand) lea riika Oseanias. Riikii gullet davvesuolu ja oarjesullo ja vel dasa lassin máŋga smávva sullo. Dan oaivegávpot lea Te Whanga-nui-a-Tara (eaŋgalasgillii: Wellington) Lagamus stuorra eanamássát leat oarjin Austrália (1530 km lagamus sullos), davvin fránskalaš suolu Ođđa-Kaledonia ja suolostáhtat Tonga ja Fiži, ja vel lullin Antárktis (3000 km Aotearoa lulimus geažis). Geografalaččat riika lea muhtun oase austrálialaš baldu alde ja muhtun oase Jaskesmeara baldu alde. Aotearoa kultuvra lea ovttastuvvon sihke Austrália eurohpálaš kultuvrrain ja Oseania polynesalaš kultuvrrain. Aotearoa lea gonagasriika ja mielde servošis Commonwealth of Nations. Aotearoas lea parlementáralaš vuođđoláhka. Guovddáš ealáhussuorggit leat eana- ja vuovdedoallu, borramušindustriija (eanas meieriijabuktagat) ja turisma

Aotearoa leavga

Kárta

Geografiija

Golbma njealjádasa olmmošlogus orrot davvesullos. Maiddái oaivegávpot Wellington ja stuorámus gávpot Auckland (maori: Tāmaki Makaurau dahjege Ākarana) leat davvesullos.

Aotearoas leat máŋga duottarguovllut mat šadde dalle go guokte kontinentabaldu bohte oktii. Alimus várri lea Mount Cook man allodat lea 3724 m.

Geahča maid

• Máilmme riikkat

Oseania

Austrália • Fijisullot • Kiribati • Marshallsullot • Mikronesia • Nauru • Niue • Ođđa-Selánda • Palau • Papua-Ođđa-Guinea • Salomonsullot • Samoa • Tonga • Tuvalu • Vanuatu

Guovllut mat leat eahpeiehčanaččat dahje main lea iešstivrejupmi: Amerihká Samoa • Guam • Hawaiisullot • Pitcairn • Davve-Mariánat • Beassášsuolu • Frankriikka Polynesia • Ođđa-Kaledonia • Wallis ja Futuna