Irana provinssat

Irana provinssat (persiagillii: استان ostān, ml. استان‌ها ostānhā) leat Irana alimus dási guovlohálddahusovttadagat. Jagi 2010 rájes Iran lea juhkkon 31 provinsii.[1]

Irana provinssaid kárta

HistorjáEdit

Irana dálá rájit vuođđuduvve jagi 1857 vuolláičállojuvvon Parisa ráfái. Jagiid 1906–1950 Iran lei juhkkon 12 provinsii: Ardalan, Azerbaižan, Balučestan, Fars, Gilan, Araq-e Ajam, Khorasan, Khuzestan, Kerman, Larestan, Lorestan ja Mazandaran.[2]

Jagi 1950 Iran guovlojuohku organiserejuvvui ođđasis nu ahte riikkas ledje 10 nummárastojuvvon provinssa: 1 Gilan; 2 Mazandaran; 3 Nuorta-Azerbaižan; 4 Oarje-Azerbaižan; 5 Kermanšah; 6 Khuzestan; 7 Fars; 8 Kerman; 9 Khorasan ja 10 Isfahan.[2]

Jagiid 1960–1981 guvernemeanttat bajiduvvojit bođohagaid provinsan. Dán maŋŋel provinssat ledje juohkašuvvan, ovdamearkka dihte jagi 2004 Khorasan golbmánii: Davvi-Khorosan, Razavi Khorosan ja Lulli-Khorosan.[2][3] Maŋimus sierraneapmi dáhpáhuvai geassemánu 23. b. 2010, go ođđaseamos ja 31. Alborz sierranii Teherana provinssas.[2]

HálddahusEdit

Juohke provinssas lea oaivegávpot (persiagillii: مرکز markaz). Dábálaččat dat lea provinssa stuorámus gávpot. Provinssa hoavda lea generálguvernevra (persiagillii: استاندار ostāndār), gean sisáššiidministtar virgáda ja ráđđehus dohkkeha.

Dálá provinssatEdit

provinsa oaivegávpot viidodat (km²) olmmošlohku[4] ássečoahkkisvuohta (olbmo/km²) šahrestánat eará kárta
Alborz Karaž[5] 5 122[2][6] 2 712 400[6][2] 413,6 4 Geassemánu 23. b. 2010 rádjái Alborza provinsa gulai Teherana provinsii.[5]  
Ardabil Ardabil 17 800[6][2] 1 270 420[6][2] 70,1 9 Jagi 1993 rádjái Ardabila provinsa gulai Nuorta-Azerbaižana provinsii.[7]  
Bušehr Bušehr 22 743 1 163 400[6][2] 45,4 9 Gulai ovdal Farsa provinsii. Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Khaliž-e Fars (Persian Gulf).[2]  
Čahar-Mahaal ja Bakhtiari Šahrekord 16 332 947 763[6] 54,8 6 Jagi 1973 rádjái gulai Isfahana provinsii.[2]  
Davvi-Khorasan Božnourd 28 434 863 092[6] 30,5 6 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3]  
Fars Širaz 122 608[1] 4 851 274[6] 37,5 23  
Gilan Rašt 14 042 2 530 696[6][8] 176,7 16  
Golestan Gorgan 20 195 1 868 819[6][8] 88,0 11 Miessemánu 31 b. 1997 Aliabada, Gonbad-e-kavusa, Gorgana, Kordkuya, Minudašta ja Torkamana šahrestánat sierranii Mazandarana provinssas ođđa Golestana provinssa vuođđudeami dihtii. Gorgana namma lei Esteraba dahje Astarabad jagi 1937 rádjái.[2]  
Hamadan Hamadan 19 368 1 738 234[6] 90,8 8 Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2]  
Hormozgān Bandar Abbas 70 669 1 776 415[6][8] 22,3 11 Gulai álggos Kermana provinsii.[2] Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Banader va Žazayer-e Bahr-e Oman.[2]  
Ilam Ilam 20 133 580 158[6] 27,7 7 Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2]  
Isfahan Isfahan 107 029 5 120 850[6][8] 45,6 21 Jagi 1986 oassi Markazi provinssas lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]  
Jazd Jazd 76 469 1 138 533[2][6] 8,3 10 Gulai álggos Isfahana provinsii. Jagi 1986 oassi Kermana provinssas lei sirdojuvvon Jazda provinsii. Jagi 2002 Tabasa šahrestána (viidodat: 55 344) sirdojuvvi Khorasana provinssas Jazda provinsii.[2]  
Kerman Kerman 183 285 3 164 718[6] 16,3 14  
Kermanšah Kermanšah 24 998 1 952 434[6] 77,8 13 Jagiid 1950–1979 sihke Kermanšaha provinssa ja gávpoga namma lei Kermanšahan ja jagiid 1979–1995 Bakhtaran.[2]  
Khuzestan Ahvaz 64055 4 710 509[6][8] 67,8 18  
Kohgiluyeh ja Bojer-Ahmad Yasuž 15 504 713 052[6] 42,5 5 Gulai álggos Khuzestana provinsii. Jagi 1990 rádjái provinssa namma lei Bovir Ahmadi ja Kohkiluyeh.[2]  
Kurdistan Sanandaž 29 137 1 603 011[6] 51,3 9 Gulai álggos Gilana provinsii.[2]  
Lorestan Khorramabad 28 294 1 760 649[6][8] 62,0 9 Gulai álggos Khuzestana provinsii.[2]  
Lulli-Khorasan Biržand 151 913 768 898[6] 9,5 8 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3]  
Markazi Arak 29 130 1 429 475[6][8] 48,5 10 Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]  
Mazandaran Sari 23 701 v 129,7 15  
Nuorta-Azerbaižan Tabriz 45 650 3 909 652[2][6] 82,3 19  
Oarje-Azerbaižan Urmia 37 437 3 265 219[6][2] 78,8 14 Pahlavi dynastiija áigge Urmia namma lei Rezaiyeh.[9]  
Qazvin Qazvin 15 549 1 273 761[2] 77,3 5 Juovlamánu 31 b. 1996 Qazvina ja Takestana šahrestánat sierranedje Zanjana provinssas Qazvina provinssa vuođđudeami dihtii.[2]  
Qom Qom 11 526 1 292 283[2] 99,9 1 Jagi 1995 rádjái Qom lei Teherana provinssa šahrestána.[2]  
Razavi Khorasan Mašhad 118 884 | 6 434 501[6] 41,4 29 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3]  
Semnan Semnan 97 491 702 360[6] 6,5 4 Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]  
Sistan ja Balučestan Zahedan 180 726 2 775 014[6] 13,9 8 Jagi 1986 rádjái provinssa namma lei Balučestan ja Sistan.[2]  
Teheran Teheran 18 814 13 267 637[2][6] 647,6 13 Jagi 1986 rádjái Teheran gulai Markazi provinsii.  
Zanžan Zanžan 21 773 1 057 461[2][6] 46,6 7 Gulai álggos Gilana provinsii. Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]  
Iran (oktiibuot) Teheran 1 628 554 79 926 270 46,1 342  

GáldutEdit

  1. 1,0 1,1 Iran Statistical Yearbook 1391 (2012–2013): Statistical Centre of Iran (via amar.org.ir). Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  2. 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 2,12 2,13 2,14 2,15 2,16 2,17 2,18 2,19 2,20 2,21 2,22 2,23 2,24 2,25 2,26 2,27 2,28 2,29 2,30 2,31 2,32 2,33 2,34 2,35 2,36 Provinces of Iran 21.4.2016: Statoids. Čujuhuvvon 23.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Iran breaks up largest province: Al-Jazeera Satellite Network. Čujuhuvvon 30.4.2006. (eaŋgalsgillii)
  4. National census 2016: amar.org.ir. Čujuhuvvon 14.3.2017. (eaŋgalsgillii)
  5. 5,0 5,1 Majlis extends term of councils, votes for new province 24.10.2010: Tehran Times, tehrantimes.com. Čujuhuvvon 27.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  6. 6,00 6,01 6,02 6,03 6,04 6,05 6,06 6,07 6,08 6,09 6,10 6,11 6,12 6,13 6,14 6,15 6,16 6,17 6,18 6,19 6,20 6,21 6,22 6,23 6,24 6,25 6,26 6,27 6,28 6,29 Brinkhoff, Thomas. IRAN: Provinces: citypopulation.de. Čujuhuvvon 29.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  7. Province of Ardabil 18.3.2013: Iranian Chamber Society. Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 Statistical Center of Iran. Census 2016 - General Results. Table 1 Population of the country in urban and rural areas… čujuhuvvon 15.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  9. Urmia. Čujuhuvvon 30.6.2020.