Inuktitutagiella

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Inuktitut lea inuihttagiella mii gullá eskimo-aleuhtalaš giellabearrašii. Inuktitut lea Nunavuta virggálaš giella.

Fonologiija ja fonetihkkaEdit

Nuorttalaš inuihttasuopmaniin lea 15 konsonántta ja 3 vokála, mat sáhttet leat oanehaččat dahje guhkit. Konsonánttain lea 5 artikulašuvdnasaji: bilabiála, alveolára, palatála, velára ja uvulára, ja 3 artikulašuvdnavuogi: klusiila, approksimanta ja nasála, ja dasa lássin guokte frikatiivva.

MorfologiijaEdit

Inuktitut lea agglutinerejeaddji, polysyntehtalaš giella. Sojahanmorfologiija lea muhtun muddui seammálágan go sámegielas: substantiivvain leat 8 kasusa, ja gielas leat oamastangehčosat. Vearba sojahuvvo persovnna ja logu mielde. Inuktitutas lea duála, dego sámegielas, muhto duála lea maid geavahusas substantiivavuogádagas, nu ahte substantiivage sojahuvvo duálas.

Inuktitutas lea hui rikkis suorggádusmorfologiija.

SyntáksaEdit

Inuktitutas SOV-sátneortnet lea dábálaš.

ČállingiellaEdit

Inuktitutagiella čállojuvvo sihke latiinnalaš alfabehtain ja Kanáda stávvalalfabehtan.

Kanáda stávvalalfabehtaEdit

 
Inuktitutagiela ođđa stávvalalfabehta (titirausiq nutaaq dahjege davvisámegillii: ođđa čállinvuohki)

Kanádas geavahuvvo ng. stávvalalfabehta man vuođđun gielladutki James Evana hutkan Cree stávvalalfabehta. Inuktitutagiela dáláš veršuvdna dohkkehii Kanáda Inuhttaid kulturinstituhtta (eaŋgalasgillii: Inuit Cultural Institute) 1970-logus. Alaska inuihtat, Inuvialuihtat, inuinnaqtunagiela hállit ja Kalaallit Nunaata ja Labradora inuihtat geavahit latiinnalaš alfabehtain.

GirjjálašvuohtaEdit