Erohusat artihkkala «Davvisámegiella» veršuvnnaid gaskkas
Sisdoallu sihkkojuvvon Sisdoallu lasihuvvon
Čoahkkáigeassu váilu |
→Interjekšuvnnat: + Pronomenat |
||
Gurgadas 217:
|}
Pronomen lea sátni adnojuvvo eará sáni sajis. Ovdamearkan cealkagis ''Áhčči luoikkai skohtera Márehii'' sáhttá čállit pronomeniiguin ''Dat luoikkai sutnje skohtera.'' Pronomenat adnojuvvojit maiddái ovttas nuppiin sániin, ovdamearkka dihte ''dát biila.''
Persovdnapronomenat: ''Mun, dii, midjiide jna.''
Gažaldatpronomenat ja relatiivapronomenat: ''mii, gii, gean, mainna, goabbá, guhtemuš, gos, gosa, goas jna.''
Čujuheaddjipronomenat: ''dat, dát, diet, duot, dot.''
Resiprohkapronomenat: ''1. nubbi nuppi. 2. a) goabbat guoibmi + oamastangeažus duálas. b) guhtet guoibmi + oamastangeažus plurálalas.''
Reflektsiivapronomenat: ''ieš, ieža, alddámet, alccesis, iežame, iežainan, iehčanassii''
Eahpemearálaš pronomenat<ref name=":0" />: ''ainge, arvat, buot, buohkat, duobbá dábbá, eatnat, eatnagat, eatnagii, eatnasat, eambbo, eanet, eanemus, eanemusat, eará, iežá, earát, iežát, earis, galle, gallát, gallis, geažus, hárvvis, juobbá, juobbágoabbá, juoga, juohke, juohkehaš, máŋga, máŋggas, moadde, moattes (moattis), moanat, muhtin (muhtun), nubbi, nuppit, nuppát, obba (oppa), ollu, olu (ollugat), olugat, olus, okta, oktahat, seammá, soames (soamis), soapmásat, uhccán, unnán, uhccánaš, unnánaš, veahá, veaháš, visot, gii ihkenassii, guhte ihkenassii, mii ihkenassii, goabbá ihkenassii, feara gii, feara guhte, feara mii, feara goabbá, gii fal, guhte fal, mii fal, goabbá fal, giige, guhtege, mihkkege, goabbáge, guhtemušge, oktage, guhtege, guhtet, goabbat, iešguhtet, goappašat, goappašagat, guktot.''
Negatiiva pronomenat'': ii oktage, ii gosage, eai makkárge jna.''
==== Adjektiivvat ====
Gurgadas 288⟶ 302:
==== Interjekšuvnnat ====
Interjekšuvnnat leat ovdamearkan:
* ''Fuoi!, Fišše!'' (go atná juoidá eartnjehassan)
* ''Gea!'' (imaštallame)
* ''Hás'' (go hástala nuppi)
* ''Hei!, Hei-hei!'' (imaš, hárbma)
* ''Vuoi!'' (imaš, šallošeapmi, illu)
* ''Gáfat!'' (suorggaheapmi)
Sámegillii ollu interjekšuvnnat adnojuvvojit go čuorvu ealliid, erenoamážit beatnagiid ja bohccuid<ref name=":0" />. Muhtun dain interjekšuvnnain leat jietnadagat mat eai muđui gávdno gielas (earret loatnasániin) nugo y-jietna sánis ''hrys.''
* ''Hrys!'' (go baldá beatnaga mii lea bahástallame, maiddái ''hrys eret!'')
Čuorvvassánit maiddái gullet interjekšuvnnaide:
* ''Ušš! Hrys! Vuoi! Ho-hooi!''
Jietnaáddestallan sánit (onemopoehtalaš sánit):
* ''Du-dud! Dii-diid! Bea.ea! Hau!''
Vástádussánit:
* ''De-e! Na-a! Ii-e!''
====Konjunkšuvnnat====
==== Advearbat ====
====Preposišuvnnat ja postposišuvnnat====
| |||