Erohusat artihkkala «Immuvdnavuogádat» veršuvnnaid gaskkas

Rupmašis lea [[Sealla|seallavuogádadat]] - immuvdnavuogádat - mii sáhttá earuhit rupmašsa "iežas" [[Molekyla|molekylas]] ja vieris molekylas. Dát vuogádat sáhttá neutraliseret ja inaktiveret vieris molekylaid (luvvilis molekylaid ja vel daid mat gullet [[Virus|virusiidda]], bakteraide ja parasihtaide) ja duššadit mikroorganismmaid ja eará seallaid (virusnjoammun seallaid, transplanterejuvvon orgánaid seallaid ja borasseallaid). Muhtumin olbmu immuvdnavuogádat reagere rupmaša iežas seallaide dahje molekylaide, ja dagaha autoimmuvdna dávddaiddávdda.

Immuvdnavuogádaga seallat leat juohkásan čađa rupmaša [[Varra|varas]], [[Lymfa|lymffas]], epitelialaš [[Gođus|gođđosis]] ja čanasgođđosis. Seallat leat ordnejuvvon unna jorba čulbmosiin mat gohčoduvvojit lymfoida čulbmosat. Dát gávdnojit čanasgođđosis ja máŋga orgánas. Seallat leat čoahkkánan čuvvovaš lymfoida orgánaide: lymfačuolmmat, dáđvi, thymus ja [[Ađa|ađđamis]]. Lymfoida čulbmosat leat sirrejuvvon seallat mat gávdnojit biebmosuddadanoari vuohččecuoccain (deike gullet maiddái guopmerávssat, čottarávssát, Peyer-patchat ja obbalákkás), vuoiŋgnanvuogádagas, sahkananvuogádagas ja gožžavuogádagas. Oktasaššat namahuvvon lymfačulbmosat gohččoduvvojit MALT (mucosa-associated lymfoid tissue) man sáhttá gohččodit lymfoida orgánan. Dasgo mmuvdnavuogádatimmuvdnavuogádat lea nu viiddesviidát juohkásan ja go lymfocytat johtet olles áiggi rupmaša birra, lágiduvvo dáinna lágidalágiin vuđolaš ja beaktilis goziheami ja suodjaleami.

Molekyla man immuvdnavuogádaga seallat fuomášit gohččoduvvo antigenan ja seallat vástidit dasa. Antigenat sáhttet leat luvvilis molekylat (nugo [[Proteiidna|proteiinnat]], polysakkaridat) dahje molekylat mat gullet čavddes sellii (bakterat, protozoat, borasseallat dahje virusnjoammun seallat). Immuvdnaseallat eai dovdda ja reagere olles antigenamolekylii, muhto baicce smávva molekylalaš osiide mat gohččoduvvojit ''antigenic determinants'' dahje epitopat. Vástidus antigena vuostá sáhttá leat seallalaš (lymfocytat gáidadit antigena) dahje humorála (plasmaseallaid vuohčuduvvon vuosteávdnasat [''eŋg. antibodies''] vástidit antigenii). Muhtin epitopat (bakteraid polysakkaridat ja lipidat) dábálaččat dagahit humorála vástadusa ja nuppegežiid proteiinnat dagahit sihke seallalaš ja humorála vástádusa.

Vuosteávdnas ''(eŋg. antibody'') leat glykoproteiidna mii reagere mihtilmas epitopii. Vuosteávdnasat gullet immunoglobulina proteiidna-bearrašii. Plasmaseallat vuohčudit luvvilis vuosteávdnasat. Muhto ovdal go šaddet plasmaseallat, B-lymfocytat fertejit fuomášit epitopaid ja dan maŋŋá proliferet (juohkásit) ja čađahit terminálá differentierema. Vuohčuduvvon vuosteávdnasat juogo johtet varas ja sáhttet guođđit varrasuona, dahje leat oassin vuohččecuoccaid vuhčosis.