Immuvdnavuogádat

Rupmašis leat seallat mat earuhit rupmaša "iežas" molekylas ja vierromolekylas. Dat seallat gohčoduvvojin immuvdnaseallan ja gullet immuvdnavuogádat. Immuvdnaseallat leat hui áicilat vierroávdnasiid. Dát sáhttet basttehuhttit vierromolekylaid nu ahte dat eai bastte billistit goruda seallaid. Vierromolekylat sáhttet leat sihke luvvilis molekylaid ja vel molekylat mat leat oassin virusiin, bakterain ja parasihtain. Virusat, bakterat ja parasihtat leat nu gohčoduvvon mikroorganismat, smávva ealánat mat sáhttet buohccáhit olbmo. Immuvdnavuogádat duššada daid mikroorganismmaid ja duššada nai min iežamet seallaid go virus lea njommon daidda. Sirdojuvvon orgánaid seallaid ja borasseallaid leat maiddái dakkárat mat immuvdnaseallat sáhttet fallehit. Dainna lágiin ferte eastadit immuvdnavuogádaga go sirdá ovdamearkka dihte eará olbmo váimmu dahje monimučča. Dakkár dálkasat fas basttehuhttit immuvndavuogádaga ja mikroorganismmat bastet njoammut fas.

Muhtun buohcuvuođain olbmo immuvdnavuogádat falleha rupmaša iežas seallaid dahje molekylaid, ja dagaha autoimmuvdna dávdda.

Immuvdnavuogádaga seallat gávdnojit miehtá rupmaša, nugo varas, lymffas, šliiveassis ja čanasgođđosis. Seallat leat čoahkkanan unna jorba seallajoavkkuide mat gohčoduvvojit lymfoida čulbmosat. Dákkarat gávdnojit čanasgođđosis ja vel máŋga eará orgánas, nu gohčoduvvon lymfoida orgánain. Lymfoida orgánat leat lymfačuolmmat, dáđvi, thymus ja ađa Lymfoida čulbmosat gávdnojit maid biebmosuddadanoari vuohččecuoccain. Daidda gullet maiddái guopmerávssat, čottarávssát, Peyer-patchat ja obbalággá, vuoiŋŋahagaid, sahkananvuogádagas ja gožžavuogádaga lymfačulbmosat. Namahuvvon lymfačulbmosat oktasaš namma lea MALT (mucosa-associated lymfoid tissue). Dasgo immuvdnavuogádat gávdno miehtá rupmaša ja go vilgesseallat olles áiggi johtet rupmaša birra, olbmos lea vuđolaš ja beaktilis goziheapmi ja suodjaleapmi vierrásiid vuostá.

Antigenat

Molekyla man immuvdnavuogádaga seallat áicá gohččoduvvo antigenan ja seallat vástidit dasa. Antigenat sáhttet leat luvvilis molekylat (nugo proteiinnat, polysakkariidat) dahje molekylat mat gullet čavddes sellii (bakterat, protozoat, borasseallat dahje virusnjoammun seallat). Immuvdnaseallat eai dovdda ja reagere olles antigenamolekylii, muhto baicce smávva molekylalaš osiide mat gohččoduvvojit antigenic determinants dahje epitopat. Vástidus antigena vuostá sáhttá leat seallalaš (lymfocytat gáidadit antigena) dahje humorála (plasmaseallaid vuohčuduvvon vuosteávdnasat [eŋg. antibodies] vástidit antigenii). Muhtin epitopat (bakteraid polysakkaridat ja lipidat) dábálaččat dagahit humorála vástadusa ja nuppegežiid proteiinnat dagahit sihke seallalaš ja humorála vástádusa.

Antiávdnasat

Antiávnnas dahje vuosteávdnas (eŋg. antibody) lea glykoproteiidna mii reagere dihto epitopii. Vuosteávdnasat gullet immunoglobulina proteiidna-bearrašii. Plasmaseallat vuohčudit luvvilis vuosteávdnasat. Muhto ovdal go šaddet plasmaseallat, B-lymfocytat fertejit fuomášit epitopaid ja dan maŋŋá proliferet (juohkásit) ja čađahit terminálá differentierema. Vuohčuduvvon vuosteávdnasat juogo johtet varas ja sáhttet guođđit varrasuona, dahje leat oassin vuohččecuoccaid vuhčosis.

Juohke vuosteávnnas ovttastahttá iežas antigenain.

Vuosteávdnasat leat juohkásan sierra luohkkáide, muhto buohkain lea oktasaš hápmi. Dain leat guokte seammálágán geahpes viđjji (light chain) ja guokte seammálágán lossa viđjji (heavy chains). Vuosteávdnasiid luohkát leat IgA, IgD, IgG, IgE ja IgM.