Open main menu
Organs of the Immune System by AIDS.gov.jpg

Rupmašis lea seallavuogádadat - immuvdnavuogádat - mii máhttá earuhit rupmaša "iežas" molekylas ja vierremolekylas. Dát vuogádat sáhttá neutraliseret ja inaktiveret vierremolekylaid, mat leat sihke luvvilis molekylaid ja vel virusiidda, bakteraide ja parasihtaide gullevaš molekylaid. Immuvdnavuogádat maiddái duššada mikroorganismmaid ja eará seallaid nugo virusii buohccán seallaid, sirdojuvvon orgánaid seallaid ja borasseallaid. Dáinna lágiin ferte eastadit immuvdnavuogádaga go sirdá ovdamearkka dihte eará olbmo váimmu dahje monimučča.

Muhtun buozalmasvuođain olbmo immuvdnavuogádat falleha rupmaša iežas seallaid dahje molekylaid, ja dagaha autoimmuvdna dávdda.

Immuvdnavuogádaga seallat gávdnojit miehtá rupmaša, nugo varas, lymffas, šliiveassis ja čanasgođđosis. Seallat leat čoahkkanan unna jorba seallajoavkkuide mat gohčoduvvojit lymfoida čulbmosat. Dákkarat gávdnojit čanasgođđosis ja vel máŋga eará orgánas, nu gohčoduvvon lymfoida orgánain. Lymfoida orgánat leat lymfačuolmmat, dáđvi, thymus ja ađa Lymfoida čulbmosat gávdnojit maid biebmosuddadanoari vuohččecuoccain. Daidda gullet maiddái guopmerávssat, čottarávssát, Peyer-patchat ja obbalággá, vuoiŋŋahagaid, sahkananvuogádagas ja gožžavuogádaga lymfačulbmosat. Namahuvvon lymfačulbmosat oktasaš namma lea MALT (mucosa-associated lymfoid tissue). Dasgo immuvdnavuogádat gávdno miehtá rupmaša ja go vilgesseallat olles áiggi johtet rupmaša birra, olbmos lea vuđolaš ja beaktilis goziheapmi ja suodjaleapmi vierrásiid vuostá.

AntigenatEdit

Molekyla man immuvdnavuogádaga seallat fuomášit gohččoduvvo antigenan ja seallat vástidit dasa. Antigenat sáhttet leat luvvilis molekylat (nugo proteiinnat, polysakkaridat) dahje molekylat mat gullet čavddes sellii (bakterat, protozoat, borasseallat dahje virusnjoammun seallat). Immuvdnaseallat eai dovdda ja reagere olles antigenamolekylii, muhto baicce smávva molekylalaš osiide mat gohččoduvvojit antigenic determinants dahje epitopat. Vástidus antigena vuostá sáhttá leat seallalaš (lymfocytat gáidadit antigena) dahje humorála (plasmaseallaid vuohčuduvvon vuosteávdnasat [eŋg. antibodies] vástidit antigenii). Muhtin epitopat (bakteraid polysakkaridat ja lipidat) dábálaččat dagahit humorála vástadusa ja nuppegežiid proteiinnat dagahit sihke seallalaš ja humorála vástádusa.

VuosteávdnasatEdit

Vuosteávdnas (eŋg. antibody) leat glykoproteiidna mii reagere mihtilmas epitopii. Vuosteávdnasat gullet immunoglobulina proteiidna-bearrašii. Plasmaseallat vuohčudit luvvilis vuosteávdnasat. Muhto ovdal go šaddet plasmaseallat, B-lymfocytat fertejit fuomášit epitopaid ja dan maŋŋá proliferet (juohkásit) ja čađahit terminálá differentierema. Vuohčuduvvon vuosteávdnasat juogo johtet varas ja sáhttet guođđit varrasuona, dahje leat oassin vuohččecuoccaid vuhčosis.

Juohke vuosteávnnas ovttastahttá iežas antigenain.

Vuosteávdnasat leat juohkásan sierra luohkkáide, muhto buohkain lea oktasaš hápmi. Dain leat guokte seammálágán geahpes viđjji (light chain) ja guokte seammálágán lossa viđjji (heavy chains). Vuosteávdnasiid luohkát leat IgA, IgD, IgG, IgE ja IgM.