Vuolši lea rupmaša vuohki dustet vahátlaš ávdnasiid nugo baktearaid dahje billašuvvan seallaid. Vuolši galgá jávkadit sivalačča ja vel čorget eret billašuvvan seallaid nu ahte gorut sáhttá divvut dan mii lea vaháguvvan.

Vuolši láve liekkistit, bávččastit, ruoksát, bohtanit ja leat hehttehussan. Dát leat vuolšši vihtta dovdomearkka. Vuolši čađahuvvo sullii seamma ládje ja dan dihte dat gullá eami-immunitehtii. Eami-immunitehta lea dat mii gávdno riegádeami rájes. Ilá garra vuolši vahágahttá goruda dađistaga ja vaikko doalvut jápmimii. Ja muhtun dávddaide gullá bistevaš vuolši, mii dáhpáhuvvá vaikko ii leat makkárge vahátlaš ávdnasiid gorudis. Dan dihte sáhttá earuhit akuhta ja bistevaš vuolšši. Akuhta vuolši lea dat mii álggos viggá dustet vahágiid. Veahkkin dasa leat vilgesseallat mat bohtet dohko gos leat billisteaddjit jođus. Vuolši stuorru dađistaga ja váikkuha ovdamearkka dihte varrasuonaid. Akuhta vuolšái gullet earenoamážit granulosyhtat, muhto go vuolši guhkku ja šaddá bistevažžan, de bohtet eará seallat sadjái nugo monosyhtat. Bistevaš vuolššis gođus billašuvvá ja savvo oktanaga.

Vuolši ii leat seamma go siedjun dahje infekšuvnda. Infekšuvdna lea mo rumaš duste go mikroorganismmat fallehit.