Sigmund Freud

Sigmund Freud

Sigmund Freud
Sigmund Freud
Riegádan	miessemánu 6. beaivvi 1856:s(1856-05-06)[…] Příbor[d], markgrevskapet Mähren[d], Nuortariikka keaisárriika[d][…]
Jápmán	čakčamánu 23. beaivvi 1939:s(1939-09-23)[…] (83) London, Ovttastuvvan gonagasriika[…]
Hávdi	Golders Green Crematorium (en)
Riikkavulošvuohta	Nuortariikka keaisárriika[d]  Cisleithania[d]  Nuortariika  Nazi-Tyskland[d]
Bargu
Ámmát	psykoanalytiker (nb) , neurologa ja esseačálli
Giella	duiskkagiella
Bálkkašumit	Goetheprisen (nb) ja utenlandsk medlem av Royal Society (nb)
Bearaš
Váhnemat	Amalia Nathansohn Freud (nb) ja Jacob Freud (en)
Guoibmi	Martha Bernays (nb)
Mánát	Anna Freud, Ernst Ludwig Freud (nb) , Martin Freud (en) , Oliver Freud, Sophie Freud ja Mathilde Freud
Lassedieđut
Vuolláičálus
Sigmund Freud Wikimedia Commonsas

Sigmund Freud (riegádan miessemánu 6. b. 1856 Freibergas, Mährenis; jápman čakčamánu 23. b. 1939 Londonis, Stuorra-Británnias) lei nuortariikalaš neurologa ja psykologa gii vuođđudii psykoanalysa. Son lea adnojuvvon ovtta dain 1900-logu stuorámus jurddašeaddjiin. Su teoriijat ja metodat leat velá dán áigge geavahusas.

Eallin

Freuda riegádii Freibergas Mährenis, mii dalle lei keisárlaš Nuortariikkas, otne Příbor Čehkkias. Su váhnemiin lei juvddálaš suohkaduogáš. Son bajásšattai oskkoldaga haga ja lei álo eahpeoskkolaš. Vaikko son lei ateista ja kritiserii oskkoldaga son eallinahkái dovddai iežas oasálažžan juvddálašvuhtii. Dása maid son juvddálašvuođas čatnasii ii leange jáhkku dahje čearddalaš čeavli, muhto čielga diđolašvuohta siskkáldas identitehtas.

Freud hilggui vuosttaš áigumuša lohkat juridihka ja álggii 1873 lohkat medisiinna Wiena universitehtas. 1881 Freud šattai medisiinna doavttir.

1882 Freud álggii doavttirin bargat Wiena almmolaš buohcceviesus. 1886 son náitalii. Freud borgguhii ollu ja buohccái guopmeborrasii 1922. Dávda vearránii jagiid gollamis dassážii go jámii.