Sigmund Freud

Sigmund Freud
Sigmund Freud
Sigmund Freud, by Max Halberstadt (cropped).jpg
Riegádanmiessemánu 6. beaivvi 1856:s(1856-05-06)[1][2][…]
Jápmánčakčamánu 23. beaivvi 1939:s(1939-09-23)[5][6][…] (83)
Riikkavulošvuohta
Bargu
Ámmátpsychoanalyst (en) Translate, neurologa ja essayist (en) Translate
Gielladuiskkagiella
Bearaš
MánátAnna Freud, Martin Freud, Oliver Freud, Sophie Freud ja Mathilde Freud
Lassedieđut
VuolláičálusFreudSignature.svg
Commons-logo.svg Sigmund Freud
Wikimedia Commonsas

Sigmund Freud (riegádan miessemánu 6. b. 1856 Freibergas, Mährenis; jápman čakčamánu 23. b. 1939 Londonis, Stuorra-Británnias) lei nuortariikalaš neurologa ja psykologa gii vuođđudii psykoanalysa. Son lea adnojuvvon ovtta dain 1900-logu stuorámus jurddašeaddjiin. Su teoriijat ja metodat leat velá dán áigge geavahusas.

EallinEdit

Freuda riegádii Freibergas Mährenis, mii dalle lei keisárlaš Nuortariikkas, otne Příbor Čehkkias. Su váhnemiin lei juvddálaš suohkaduogáš. Son bajásšattai oskkoldaga haga ja lei álo eahpeoskkolaš. Vaikko son lei ateista ja kritiserii oskkoldaga son eallinahkái dovddai iežas oasálažžan juvddálašvuhtii. Dása maid son juvddálašvuođas čatnasii ii leange jáhkku dahje čearddalaš čeavli, muhto čielga diđolašvuohta siskkáldas identitehtas.

Freud hilggui vuosttaš áigumuša lohkat juridihka ja álggii 1873 lohkat medisiinna Wiena universitehtas. 1881 Freud šattai medisiinna doavttir.

1882 Freud álggii doavttirin bargat Wiena almmolaš buohcceviesus. 1886 son náitalii. Freud borgguhii ollu ja buohccái guopmeborrasii 1922. Dávda vearránii jagiid gollamis dassážii go jámii.

  1. 1,0 1,1 1,2 Saksan kansalliskirjasto, Berliinin valtionkirjasto, Bavarian State Library et al. Record #118535315 // Общий нормативный контроль (GND) — 2012—2016.
  2. Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF: платформа открытых данных — 2011.
  3. 3,0 3,1 KulturNav — 2015.
  4. 4,0 4,1 https://aleph.nkp.cz/F/?func=find-c&local_base=aut&ccl_term=ica=jk01031841
  5. Фрейд Зигмунд // Большая советская энциклопедия: [в 30 т.] / под ред. А. М. Прохорова — 3-е изд. — М.: Советская энциклопедия, 1969.
  6. Национальный музей изобразительных искусств — 1792.
  7. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10481885.2014.911601