Sámi osku

Sámi osku lea luondduosku mas leat máŋga ipmila ja vuoiŋŋat ja mas oskot ahte luonddus lea siellu. Muhtun govahallamiin 1700-logus juhkkojuvvo sámi osku njealji jovkui, dan mielde makkár riikkas dat orro. Eatnanvuložat, ipmilat mat ledje eatnan nalde, almmálaš ipmilat ja eará ipmilat.

Noaidi, sámi šamána, meavrresgáriin. G. von Loder Firenzes ráhkadan ̧báhpa ja gielladutki Knud Leem «ealli tevdnegiid» mielde 1767:s.

Ipmilvuođat

Ipmil / Ipmilbalolaš / Ipmeláhcchi / Jipmel / Ibmel
- Rádienáhttje / Raedie / Väraldarade / Waralden Olmai
- Raediengiedte / Rádienpardne
- Rádienáhkká / Raedieahkka
Rana Nieida / Rana Niejta
Beaivi / Biejvve (julevsámegiella) / Biejje
Beaivi Nieida / Biejjenniejte
Mano / Aske / Manna
Maadteraajja / Maadteraajja
Máttaráhkká / Maderakka
Sáráhkká / Sarakka
Uksáhkká / Uksakka
Juoksáhkká / Juksakka / Juoksahkka
Påssioakka
Oksaahka
Dierpmis / Horagalles / Atja / Tordöm / Tiermes
Lieaibolmmai / Liejbbeålmáj
Tjaetsieålmaj / Tjasolmai / Tjáhtjeålmåj
Biegga olmai / Biegg olmai
Bieggagallis
Bieggolman
Biegkegaellies
Tjuder
Lieaibolmmai
Stalu / Stalo / Stallon
Tjaetsieålmaj
Jahbme akka
Rohttu / Ruohtta
Mubpienålmaj