Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

NATO dahjege sámegillii Davvi-Atlántta bealuštuslihttu (eaŋgalsgillii North Atlantic Treaty Organization) lea riikkaidgaskasaš bealuštuslihttu, mii vuođđoduvvui cuoŋománu 4. 1949 USA:s, Washington D.C.:s. Dan nubbi virggálaš namma lea fránskkagillii l'Organisation du Traité de l'Atlantique Nord dahjege OTAN.


HistorjáEdit

NATO lea 28 riikka gaskasaš suodjaluslihttu mii álggahuvvui 1948 nuppi máilmmesoađi maŋŋá. Áigmuš lei nannet sihhkarvuođa goabbá nai bealde Atlántta. Vuođđoprinsihppa lei ahte go NATO-riika fallehuvvui de olles NATO fallehuvvui. Maŋŋel lea lihttu viiddiidan ieža doaimma ja das leat vuogit mo gieđahallá kriisaid ja mo ovddida riikkaidgaskasaš ráfi.

Go NATO álggahuvvui lei nuortariikkat ja oarjeriikkat vuostálagaid. Nuorttil doaimmai Warsawalihttu ja oarjjil fas NATO. Sovjetlihttu lei šaddan vejolaš áittan Oarje-Eurohpá sihkkarvuhtii. Logi Oarje-Eurohpá riikkat, USA ja Kanáda čálle šiehtadusa cuoŋománu 4. beaivvi man namma lei Atlánttalihttu. Guokte jagi dan maŋŋá álggahuvvui NATO.

Galbma soađi áigge leigga USA ja Sovjetlihttu vašálaččat, muhto eaba soađáskan gal. Dakkárlágan soahti ii lean várra sávahahtti, go goappá nai bealde ledje váimmusvearjjut mat sáhtte dagahit stuora roasuid. Go Warsawalihttu bieđganii 1991 de NATO stuorimus áitta jávkkai, ja lihttu álggii ođasnuvvat.

Dál (2020) leat NATO 28 miellahtu, ja máŋga dain ledje mielde Warsawalihtus. NATO:s lea dieđusge oktasašbargu riikkaiguin mat eai leat miellahtut.

LahtturiikkatEdit

Vuođđudanjagi 1949 rájes (ruođuid siste lea searvánjahki, jus ii leat searván dalle go lihttu vuođđuduvvui):

 
Davvi-Atlántta bealuštuslihttu