Murmánska
 | Dát artihkal gáibida gielladikšuma Dán artihkkala giela ferte divvut. Sáhtát veahkehit Wikipedia ja divvut giela. |
Murmánska (ruoššagillii: Му́рманск, gielddasámegillii: Мурман ланнҍ, nuortalašgillii: Muurman) lea gávpot Guoládatnjárggas, oarjedavimusas Ruoššas, badjelaš 100 kilomehtera Norgga rájás. Murmánska lea stuorámus gávpot poláragierddu davábealde ja lea Murmánska oblasta hálddahusguovddáš. Gávpogis orro 2006 sullii 320 000 ássi. Gávpot lea dehálaš jieŋahis gáttiin, go addá vejolašvuođa meara bokte Ruoššas ollit Atlántii, sihke siviilalaččat ja militearalaččat. Ruošša mearrasuodjalusas lea atomčázevuolefatnasat ránnjágávpogis Severomorskkas. Ieš Murmánskkas eai leat gal soahtefatnasat.
.jpg)
Gávpot vuođđuduvvui jagis 1916 namain Romanov-na-Murman, muhto ođđasit gásttašuvvui Murmánskan maŋŋá oktoberrevolušuvnna jagis 1917. Ruoššat áddejedje sáni «nordmann» (dáža) dego urman sátnin, maŋŋá Murmánskas, ja nuba Barentsáhpi gohčoduvvui Murmanskoje morje (Nordmannshavet/Dážamearra). Odne lea Murmánska ođđaáigasaš gávpot, gos leat valjis guolleresurssat, ja leat maid huksemen luonddugássabohkansajiid guovllus. Gávpot lea golmma váldooasis: Leninskij, Oktjabrskij ja Pervomajskij.
Sátnejođiheaddji, Tamara Pryamikova (20.09.2018-).[1]
Álgoássit
rievdatEai gávdno dieđut das goas vuosttaš olbmot ásaiduvve Guoládatnjárgii, muhto moadde álbmoga/čeardda leat dađistaga fárren guvlui. Jagiin 500- gitta 200-logus o.Kr mat gulle Volgačerdii. Birrasiid jagis 100 o.Kr bohte čearddat gullevačča suoma-ugralaš joavkkuide. Ođđa ja ovddeš čearddat masttadedje ja šadde dološáiggesámeálbmogin. Dážat gohčodedje sin «terfinner» (terálbmogin) sin báikenamas Guoládatnjárggas. Dáinna lágiin Ottar Hålogalándda 800-logu govvidii guovllu: «Oppa riika lea guorus, dušše báikkiid ásset bivdo- ja guolasteaddji "tersámit"». Guoládat leamašge muhtun áiggiid hålogalándda "vearroriikan", gos gonagasat vearuhedje sámiid ng. sámevearuim.
Vuosttaš máilmmesoahti
rievdatVuosttaš máilmmesoađi áigge gárttai Sovjetlihttu skáhppot vearjjuid Stuorrabritannias, Ránskkas ja USA:s, ja Murmánska válljejuvvui danin gávppašanhámmanin. Dan geažil maid huksejuvvui ruovdegeainnu gitta Murmánskii jagi 1916.
Gávpot lea ožžon álgonamas Romanov-na-Murman fyrstadálus Romanov (sovjetlihtu tsar-dynastias) ja tsar Nikolai II mielde. Virggálaččat vuođđuduvvui čakčamánu 21. beaivve jagis 1916 (golggotmánu 4. beaivve, daddjo fas ođđa kaleandaris). Cuoŋománu 3. beaivve jagis 1917 gásttašuvvui Murmánskan, ja dalle ásse gávpogis 10 000 olbmo. Nuppi máilmmesoađi rádjái ásahuvvojedje mearrasoahtefanasbáikkit ja industriija ovdánii, sihke guolásteapmi, ruvkedoaimmat, metállabohkamat ja kemálaš industriija. Olmmošlohku maid lassánii dađistaga.
Soađit
rievdatJagi 1939 fallehii Sovjetlihttu Suoma ja válddii iežas vuollái Suoma "nuppi gieđa", Beahcáma. Suopma vuosttildedje garrasit Dálvesoađis, muhto dattege masse Barentsábi-mearragáttiset. Suomasámit vuojehuvvojedje ja gárte bággofárremiida, muhto eai dobbeleabbui go Anárjávrre rádjái, Čeabetjávrái. Maŋŋá go Sovjetlihttu jagi 1941 searvvai nuppi máilmmesoahtái, šattai Murmánska guovddážis sovjeahta soahte organiseremis, sivasgo leai váldohámmánin fámolaš oarjeriikkain numo Stuorrabritannias ja USA:as gálvofievrrideami olis. Duiska soahteveagat fallehedje Murmánskka jagis 1941, muhto vásihedje garra vuosttildeami, eaige nagodan vuoitit gávpoga, vaikko mo mollejedje ja bombejedje gávpoga ja gálvofievrridanfatnasiid. Sovjetlihttu gudnejahtte Murmánskka suodjalusa jagis 1985, ja gávpot oaččui gudnenama "Sáŋgárgávpot".