Listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin
Dát lea listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin. Listu lea kronologalaš.
Listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin
rievdat1900-lohku — 1910-lohku — 1920-lohku — 1930-lohku — 1940-lohku — 1950-lohku
1960-lohku — 1970-lohku — 1980-lohku — 1990-lohku — 2000-lohku — 2010-lohku
- Gáldu: [1]
1900-lohku
rievdatJahki | Namma (namat) | Riika dahje organisašuvdna | Sivva | |
---|---|---|---|---|
1901 | Jean Henri Dunant | Sveica | Rukses Ruossa vuođđudeaddji ja Geneve-šiehtadusa ásaheaddji | |
Frédéric Passy | Frankriika | Parlameanttaidgaskasaš lihtu vuođđudeaddji | ||
1902 | Élie Ducommun | Sveica | barggustis Riikkaidgaskasaš ráfikantuvrra (BIPP) vuosttaš váldočállin | |
Charles Albert Gobat | Sveica | Parlameanttaidgaskasaš lihtu vuosttaš váldočálli | ||
1903 | William Randal Cremer | Stuorrabritánnia | Parlameanttaidgaskasaš lihtu vuođđudeaddji | |
1904 | Álbmotriekteinstituhtta | Belgia | ||
1905 | Bertha von Suttner | Nuortariika-Ungára | ||
1906 | Theodore Roosevelt | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | ||
1907 | Ernesto Teodoro Moneta | Itália | ||
Louis Renault | Frankriika | |||
1908 | Klas Pontus Arnoldson | Ruoŧŧa | ||
Fredrik Bajer | Dánmárku | |||
1909 | Auguste Beernaert | Belgia | ||
Paul Balluet d'Estournelles de Constant | Frankriika |
1910-lohku
rievdatJahki | Namma (namat) | Riika dahje organisašuvdna | Sivva | |
---|---|---|---|---|
1910 | Riikkaidgaskasaš ráfikantuvra (BIPP) | Sveica | ||
1911 | Tobias Michael Carel Asser | Vuolleeatnamat | ||
Alfred Hermann Fried | Nuortariika-Ungára | |||
1912 | Elihu Root | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | ||
1913 | Henri la Fontaine | Belgia | ||
1914–1916 | — | |||
1917 | Riikkaidgaskasaš Rukses Ruossa | Sveica | ||
1918 | — | |||
1919 | Woodrow Wilson | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | Álbmotlihtu vuođđudeapmi |
1920-lohku
rievdatJahki | Nimi (nimet) | Riika dahje organisašuvdna | Sivva | |
---|---|---|---|---|
1920 | Léon Bourgeois | Frankriika | Álbmotlihtu presideanta | |
1921 | Hjalmar Branting | Ruoŧŧa | barggustis Álbmotlihtus | |
Christian Lous Lange | Norga | barggustis Norgga Nobellávdegotti vuosttaš čállin ja Parlameanttaidgaskasaš lihtu váldočállin | ||
1922 | Fridtjof Nansen | Norga | Álbmotlihttu báhtareaddjiáššiid váldosáttaolmmoš, Nansenpássa | |
1923–1924 | — | |||
1925 | Austen Chamberlain | Stuorrabritánnia | ||
Charles Gates Dawes | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | Dawesa foanda | ||
1926 | Aristide Briand | Frankriika | ||
Gustav Stresemann | Duiska | |||
1927 | Ferdinand Buisson | Frankriika | ||
Ludwig Quidde | Duiska | |||
1928 | — | |||
1929 | Frank B. Kellogg | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | Kellogg–Briand-šiehtadus |
1930-lohku
rievdatJahki | Namma (namat) | Riika dahje organisašuvdna | Sivva | |
---|---|---|---|---|
1930 | Lars Olof Nathan (Jonathan) Söderblom | Ruoŧŧa | ||
1931 | Jane Addams | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | ||
Nicholas Murray Butler | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | Kellogg-Briand-šiehtadus | ||
1932 | — | |||
1933 | Norman Angell (Ralph Lane) | Ovttastuvvan gonagasriika | The Great Illusion | |
1934 | Arthur Henderson | Ovttastuvvan gonagasriika | ||
1935 | Carl von Ossietzky | Duiska | Natsisttaid vuosteháhku | |
1936 | Carlos Saavedra Lamas | Argentiinná | ||
1937 | Robert Cecil | Stuorrabritánnia | ||
1938 | Riikkaidgaskasaš Nansenkantuvra | Álbmotlihtu | Nansenpássa | |
1939 | — |
1990-lohku
rievdatJahki | Namma (namat) | Maa | Sivva | |
---|---|---|---|---|
1990 | Mihail Gorbatšov | Sovjetuniovdna | Perestroika- ja glasnost-politihkka | |
1991 | Aung San Suu Kyi | Myanmar | ||
1992 | Rigoberta Menchú | Guatemala | vuostálasttii Guatemalan bealuštanfámuid olmmošvuoigatvuođaid rihkkosiid Guatemala siskkáldas soađis | |
1993 | Nelson Mandela | Lulli-Afrihká | barggusteaskka ráfi ja soabalašvuođa ovdii ja apartheid vuostá[2] | |
Frederik Willem de Klerk | Lulli-Afrihká | |||
1994 | Jasser Arafat | Palestiinná | Israela ja Palestiinná ráfišiehtadus | |
Shimon Peres | Israel | |||
Jitshak Rabin | Israel | |||
1995 | Józef Rotblat | Ovttastuvvan gonagasriika | ||
Pugwash-lihkadus | Kanada | |||
1996 | Carlos Felipe Ximenes Belo | Nuorta-Timor | Nuorta-Timora iehčanasvuohta | |
José Ramos Horta | Nuorta-Timor | |||
1997 | Riikkaidgaskasaš eatnanmiinnaid biehttalankampánja | Sveica | ||
Jody Williams | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | |||
1998 | John Hume | Stuorrabritánnia | barggusteaskka ráfi ovdii Davvi-Irlánddas | |
David Trimble | Ovttastuvvan gonagasriika | |||
1999 | Doaktárat rájáid haga | Sveica | humanitára barggustis |
2000-lohku
rievdatJahki | Namma (namat) | Riika dahje organisašuvdna | Sivva | |
---|---|---|---|---|
2000 | Kim Dae-jung | Lulli-Korea | barggustis oažžut ráfi ja soabalašvuođa Davvi-Koreain[3] | |
2001 | Ovttastuvvan našuvnnat | Ovttastuvvan našuvnnat | ||
Kofi Annan | Ghana | |||
2002 | Jimmy Carter | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | barggusteaskka ráfi, demokratiija ja olmmošvuoigatvuođaid ovddas | |
2003 | Shirin Ebadi | Iran | barggustis olmmošvuoigatvuođaid ja demokratiija ovddas | |
2004 | Wangari Maathai | Kenia | ||
2005 | Riikkaidgaskasaš atomenergiijaorganisašuvdna (IAEA) | Ovttastuvvan našuvnnat | ||
Mohamed ElBaradei | Egypta | |||
2006 | Muhammad Yunus | Bangladesh | mikrokredihtta | |
Grameen Bank | ||||
2007 | Al Gore | Amerihká ovttastuvvan stáhtat | ||
IPCC | Ovttastuvvan našuvnnat | |||
2008 | Martti Ahtisaari | Suopma | ||
2009 | Barack Obama | Amerihká ovttastuvvan stáhtat |
2010-lohku
rievdatJahki | Namma (namat) | Riika dahje organisašuvdna | Sivva | |
---|---|---|---|---|
2010 | Liu Xiaobo | Kiinná | su guhkes ja ii-veahkaválddálaš dáistaleamis olmmošvuoigatvuođaid ovddas Kiinnás[4] | |
2011 | Ellen Johnson Sirleaf | Liberia | ||
Leymah Gbowee | Liberia | |||
Tawakkul Karman | Jemen | |||
2012 | Eurohpá Uniovdna | Eurohpá Uniovdna | ||
2013 | Kemikála vearjjuid duššindahkan organisašuvdna (OPCW) | Vuolleeatnamat | barggustis kemikála vearjjuid duššindahkamis[5] | |
2014 | Malala Yousafzai | Pakistan | barggusteaskka nieiddaid oahppovuoigatvuođa ovdii ovdánahttinriikkain[6] | |
Kailash Satyarthi | India | |||
2015 | Tunisia našuvnnalaš dialoga kvarteahtta | Tunisia | demokratiija huksemis maŋŋil 2011 jasminrevolušuvnna[7] | |
2016 | Juan Manuel Santos | Kolombia | barggustis Kolombia siskkáldas soađi bisseheami ja ráfišiehtadallamiid ovddideami ovdii[8] | |
2017 | Riikkaidgaskasaš kampánja atomavearjjuid vuostá (ICAN)[9][10] | Sveica | ||
2018 | Denis Mukwege[11] | Kongo demokráhtalaš dásseváldi | ||
Nadia Murad[11] | Irak | |||
2019 | Abiy Ahmed[12] | Etiopia | - |
2020-lohku
rievdatJahki | Namma (namat) | Riika dahje organisašuvdna | Sivva | |
---|---|---|---|---|
2020 | Máilmmi biebmoprográmma[13] | - |
Gáldut
rievdat- ↑ All Nobel Prizes in Peace: Nobel-vuođđudus. Čujuhuvvon 02.10.2017. (eaŋgalsgillii)
- ↑ Nelson Mandela muitodilálašvuohta 10.12.2013: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 04.10.2017.
- ↑ Lulli-Korea 2007 31.01.2009: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 03.10.2017.
- ↑ Nobel ráfibálkkašupmi 2010 10.12.2010: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 03.10.2017.
- ↑ Nobel ráfibálkkašupmi 2013 10.12.2013: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 03.10.2017.
- ↑ Nobel ráfibálkkašupmi 2014 10.12.2014: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 03.10.2017.
- ↑ Nobel ráfibálkkašupmi 2015 10.12.2015: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 03.10.2017.
- ↑ Gaup, Anne Gro. Ráfibálkkašupmi Colombia presidentii 07.10.2016 d. 11:24: Ávvir. Čujuhuvvon 04.10.2017.
- ↑ Nobel ráfibálkkašupmi 2017 10.12.2017: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 9.10.2020.
- ↑ Nobels Fredspris 2017 06.10.2017: Nobelprize.org. Čujuhuvvon 06.10.2017. (dárogillii)
- ↑ a á Nobel ráfibálkkašupmi 2018 10.12.2018: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 9.10.2020.
- ↑ Nobel ráfibálkkašupmi 2019 10.12.2019: Norgga gonagasviessu. Čujuhuvvon 9.10.2020.
- ↑ Nobel Peace Prize goes to UN World Food Programme 9.10.2020: BBC News Online. Čujuhuvvon 9.10.2020. (eaŋgalsgillii)