Kersti Bergroth
Kersti Bergroth | |
---|---|
Riegádan | ođđajagimánu 24. beaivvi 1886:s[1][2] |
Jápmán | ođđajagimánu 24. beaivvi 1975:s[1][2] (89) |
Riikkavulošvuohta | |
Bargu | |
Ámmát | journalista, girječálli, dramatihkkár ja diktačálli |
Giella | suomagiella, ruoŧagiella ja duiskkagiella |
Bálkkašumit | Pro Finlandia (nb) , girjjálašvuođa stáhtabálkkašupmi ja girjjálašvuođa stáhtabálkkašupmi |
Bearaš | |
Váhnemat | Adiel Bergroth |
Guoibmi | Alex Matson |
Kersti Bergroth Wikimedia Commonsas |
Kersti Solveig Bergroth (ođđajagimánu 24. b. 1886 Vyborg, Ruošša keaisárriika – ođđajagimánu 24. b. 1975 Helsset, Suopma) lei suopmelaš girječálli gii lea dovddus gárjilsuopmanii čállojuvvon teáhterbihtáin Anu ja Mikko ja Kuparsaare Antti. Su karriera girječállin lei eahpedábálaš guhkki dahjege badjel 60 jagi.
Biografiija
rievdatBergrotha áhčči lei rektor Adiel Bergroth ja eatni Lydia Petterson. Su oappát Eva Hirn ja Anna Inkeri Relander leigga maiddái girječállit. Bergroth válmmaštuvai jagi 1904 ja filosofiija kandidáhttan jagi 1910. Jagiid 1924–1934 son barggai Uusi Suomi vahkubláđi doaimmaheaddjin.[3] Jagiid 1927–1930 son doaimmahii čálalaš áigečállaga Sininen kirja ja jagiid 1934–1938 Päiväkirjaa.[4]
1950-logus Bergroth fárrii Itáliai Romai.
Bergroth oaččui Pro Finlandia -bálkkašumi jagi 1950.[5]
Bergroth oaččui Pro Finlandia -bálkkašumi jagi 1950.[5] Su máilmmioaidnu lei antroposofalaš ja son doaimmai maiddái Suoma antroposofalaš lihtu sátnejođiheaddjin.
Jagi 1920 rádjái Bergroth čálii ruoŧagillii ja gulai dalle Dagdrivare-girječállijovkui. suomagillii Bergroth čálii teáhterbihtáid Anu ja Mikko (1932) ja Kuparsaare Antti (1956).
Duodji
rievdat- Augusti, novealla. Söderström 1911
- Aptit, novealla. Söderström 1914
- Nanna, berättelse för unga flickor. Söderström 1915 (namain Mary Marck)
- Sixtus, romána Helsingin Sanomat 1916
- Eevan luokka, Otava 1917 (namain Mary Marck)
- Vähän enemmän Eevasta, Otava 1918 (namain Mary Marck)
- Urbans väg. Norstedt & Söner, Stockholm 1919.
- Helena, Kristian ja taulu, Otava 1920 ()
- Herra Vento, näytelmä. 1921
- Högsta klassen, nuoraidromána. Schildt 1921
- Rikas tyttö, romána. Otava 1921 (namain Verna Kangas)
- Yhteiskoululaisia, nuoraidromána. Otava 1921 (namain Mary Marck)
- Kiirastuli, romána. Otava 1922
- Ensimmäinen taivas, romána. Otava 1923
- Hyvästi, Eeva!, nuoraidromána. Otava 1923 (namain Mary Marck)
- Elisabeth, nuoraidromána. Schildt 1925 (namain Mary Marck)
- Luokan ikävin tyttö, nuoraidromána. Otava 1925 (namain Mary Marck)
- Miellyttämisen taito, oppikirja "epäonnistuneille", pakinoita. Otava 1925 (namain Mirjam Heino)
- Oikea morsian, kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1925
- Ilojen tie, romána. Otava 1926 (namain Mirjam Heino)
- Minnan syyslukukausi, nuoraidromána. Otava 1926 (namain Mary Marck)
- Miten elät? 52 omaa sisintä ajatustasi. 1926 (namain Asser)
- Maa huojuu. 1926
- Miten elät? Toinen sikermä. 1927 (namain Asser)
- Kannaksen lumous. Karisto 1928
- Suurin hulluus auringon alla, 1928 (namain Tet)
- Jukka ja Laila, ikuisesti naisellista kaksinpuhelua. 1929
- Otollinen hetki. 1929
- Sissin ja Lailan vuoropuheluja. 1929
- Uusia sieluja, romána. Otava 1930
- Anu ja Mikko, karjalainen idylli. 1932
- Elämänhalua juhannuksena. 1932
- Toverien kesken. 1933 (namain Mary Marck, ruots. versio Kamrater emellan ilmestyi 1933)
- Jääkärit, kolme kuvaelmaa jääkäriliikkeestä. 1933 (L. Grandellin kanssa)
- Heräjä armas synnyinmaa. Otava 1935
- Suloisia aikaihmisiä, pakinoita. Otava 1936 (namain Tet)
- Kuinka saisin elämäni hauskaksi. Otava 1p 1938, 2p 1939, 3p namain Kuinka teen elämäni onnistuneeksi 1955 (namain Tet)
- Luokan merkkihenkilöitä. Otava 1938 (namain Mary Marck)
- Et liv på jorden. Terra 1939
- Ministerin kihlaus, romána. Otava 1939 (namain Vilma Reino)
- Kielletty ystävä, romána. Otava 1940 (namain Vilma Reino)
- Nuoren lotan päiväkirja. Otava 1940 (ruots. versio En ung lottas dagbok ilmestyi 1940)
- Ainoastaan ystävä, romána. Otava 1941 (namain Arja Anger)
- Sievempi sisar, romána. Otava 1941 (namain Arja Anger)
- Esterin kilpailija, romána. Otava 1942 (namain K. L. Oire)
- Oma muotokuva. Otava 1942
- Eva på egen hand. Schildt 1943 (namain Mary Marck)
- Hymyile kanssani, pakinakokoelma. Otava 1943
- Tunnen erään miehen... , hienostonaisen taistelu rakkaudestaan. Fennia 1944 (namain Betty Cross)
- Eläviä ja kuolleita, romána. Otava 1945
- Epäonnistunut tyttö, romána. Otava 1945 (namain K. L. Oire)
- Susan Leijonamieli. Fennia 1946 (namain Betty Cross)
- Luutnantin sydän. Lehtipalvelu 1948 (namain Eli Ahonen)
- Salainen päiväkirja. Lehtipalvelu 1948 (namain Eli Ahonen)
- Tämä elämä, romána. Otava 1948
- Anja, romána. Otava 1949
- Kuninkaita, satuja. Otava 1949
- Sinä ja minä, pakinoita. Otava 1949
- Esseitä. Otava 1950
- Katseita maailmaan, esseitä. Otava 1950
- Rakas kaupunki. Otava 1951 (Lempi Jääskeläineniin ja Viljo Kojoin)
- Teokset 1-5. Otava 1952-1953
- Prinssi tornissa, kolminäytöksinen komedia. 1952
- Kirje taivaaseen, runoja. Otava 1955
- Muistiinpanoja. Otava 1955
- Salaisuutemme, romána. Otava 1955
- Kuparsaare Antti, kolminäytöksinen näytelmä. 1955-1956
- Vi människor, små essäer om livet. Lantbruksförbundets Tidskrift, Örebro 1956
- Maailman Rooma, esseekokoelma. Otava 1957.
- Kersti Bergrothin parhaat pakinat. Otava 1958
- Neljä viidesluokkalaista, koululaisromána. Otava 1958 (namain Mary Marck)
- Kerhon seikkailuja, koululaisromána. Otava 1959
- Tervetuloa Roomaan, opaskirja. Karisto 1960 (Liisa Ottoneniin)
- Neiti tohtori, romána. Otava 1961 (namain Verna Kangas)
- Luokkakokous, romána. Otava 1970
- Alkusoitto, muistelmia. Otava 1971
- Neue Romantik, gedichte. J. Ch. Mellinger 1971
- Löytöretki, muistelmia. Otava 1973
- Meidän elämämme täällä, aforismeja. Otava 1973
Bálkkašumit
rievdat- Valtion kirjallisuuspalkinto 1922, 1930
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1933
- Rosendahlin näytelmäpalkinto 1933
- Pro Finlandia -mitálja 1950
- Suomen näyttämötaiteen kultainen ansiomerkki 1961[5]
Gáldut
rievdat- ↑ a á https://www.fembio.org/biographie.php/frau/frauendatenbank?fem_id=2843
- ↑ a á Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF: платформа открытых данных — 2011.
- ↑ Vesikansa, Jyrki: Sinivalkoiseen Suomeen: Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia I. 1847‒1939, s. 463. Otava, 1997. (suomagillii)
- ↑ "Kersti Bergroth", Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, s. 716–719. Helsset: WSOY, 1954. (suomagillii)
- ↑ a á b Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 141. Helsset: Tammi, 1965. (suomagillii)