Juovllat leat jahkásaš allabassi, man váldobeaivi lea vuosttaš juovlabeaivi nappo juovlamánu 25. beaivi. Juovllaid ávvudeapmi álgá goittotge juo juovlaruohta nappo juovlamánu 24. beaivi máŋga sájis, ovdamearkka dihte Davviriikkain.

Polskalaš juovlakrubbá kraków szopka Krzysztofory-museas Krakówis

EtymologiijaEdit

Juovla-sátni lea boares loatnasátni. Sátni lea boahtán sámegielaide skandinávalaš gielain, ovdamearkka dihte juovllat leat dološruoŧagillii iul[1] ja dološdárogillii jól.[2] Dáidda gielaide sátni lea boahtán germánalaš vuođđogiel sánis jeχwla.[3]

Juovllat ja risttalašvuohtaEdit

Juovllat leat boares allabassi miehtá máilmmi, muhto kristtalaš riikkain ja kultuvrrain juovllat ávvuduvvojit earenoamážit Jesusa riegádeami muitun ja gudnin. Juovllat ávvuduvvojit dábálaččat bearrašiin ja eará lagamuš olbmuiguin ja dasa gullá dávjá juovlaskeaŋkkaid skeŋken.

Sámi juovllatEdit

Juovlabasit álget juovlaruohta mii lea juovlamánu 24. beaivvi. Hui ollu sámit dán áigge leat čuovvulan váldoservodaga vugiid ávvudit juovllaid. Nu dat dieđusge šattai go sámit dolin šadde risttalažžan. Sámi juovlavieruid birra ovdal risttalašvuođa lea hui unnán čállojuvvon, jos dakkárat oba ležžet ge. Muhto sámiin leat maiddái boares vierut mat sierranit eará kultuvrrain. Juovlaborramuš lea hui dávjá bohccobiergu.[4] Čorgatvuohta sihke olgun ja siste lei maid hui dehálaš juovllaid áigge.

Sámi juovlastálluEdit

Juovlastállu ii leat nu šiega go dat ođđaáigásaš juovlanigá. Mánát eai galgan gul čierastallat, go dalle dat sáhtte čierastit juovlastálu sehkkii[5]. Juovlastállu boahtá sáhpánráidduin ihkku ja dalle ferte šillju leat čorgat nu ahte ráidu ii darván. Siste galgá lágidit lihti dievva čázi jus stálus lea goiku. Muhto jus stállu ii gávnna čázi, de stállu njamista muhtumis vuoiŋŋamaččaid eret[5]. Dákkár vuohki baldit mánáid lea oassi sámi bajásgeassimis. Mánát besse ieža mannat gosa fal háliidedje, muhto váhnemat vigge baldit daid várálaš báikkiin, nu ahte eai šaddan ilá duostilat.

Suopmelaččaid juovllatEdit

Suopmelaččaid juovlaárbevieruide gullet sávdni, juovlagirku, juovlabiebmu, juovlaskeaŋkkat, juovlamuorra ja juovlamusihkka. Nugo eará davviriikkalaččat suopmelaččat ávvudišgohtet juovllaid juo juovlamánu 24. beaivve.[6]

Geahča maidEdit

GáldutEdit

  1. Svenska Akademiens ordbok: jul: Svenska Akademien. Čujuhuvvon 21.12.2019.
  2. Álgu-diehtovuođđu. Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu : jól 16.11.2006: Ruovttueatnan gielaid guovddáš. Čujuhuvvon 21.12.2019.
  3. Álgu-diehtovuođđu. Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu : jeχwla- 16.11.2006: Ruovttueatnan gielaid guovddáš. Čujuhuvvon 21.12.2019.
  4. Labba, Nils Gustav. Jul i Sápmi 20.12.2010: Samer. Čujuhuvvon 21.12.2019. (ruoŧagillii)
  5. 5,0 5,1 Mikkelsdatter Eira Murud, Marit, Jahki Sámis, ČálliigLágádus 2012
  6. Aalto, Satu (doaibm.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 19. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3. (suomagillii)