Hermann Hesse

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Hermann Hesse (riegádan suoidnemánu 2. beaivvi 1877 – jápmán borgemánu 9. beaivvi 1962) lei duiskalaš diktačálli, girječálli ja govvadáiddár, gii oaččui Nobela girjjálašvuođa bálkkašumi jagi 1946. Su dovdoseamos girjjit leat Der Steppenwolf (Ádjoeanagumpe) ja Das Glasperlenspiel (Lássabearalspeallu).

Dát lea buorre artihkal.

Hermann Hesse

Hermann Hesse
Hermann Karl Hesse
Riegádan	suoidnemánu 2. beaivvi 1877:s(1877-07-02)[…] Calw[d]
Jápmán	borgemánu 9. beaivvi 1962:s(1962-08-09)[…] (85) Montagnola[d], Ticino, Sveica
Hávdi	Sant'Abbondio Cemetery in Gentilino (en)
Riikkavulošvuohta	Duiskka keaisárriika[d]  Sveica  Duiska
Bargu
Ámmát	románačálli, diktačálli, litterat (nb) , málejeaddji, filosofa, motstandskjemper (nb) , govvejeaddji, girječálli, Nobel Prize winner (en) , bokhandler (nb) , pasifista ja libretista
Giella	duiskkagiella
Bálkkašumit	Nobela girjjálašvuođabálkkašupmi, Pour le Mérite for vitenskap og kunst (nb) , Bauernfeld-prisen (nb) , De tyske bokhandlernes fredspris (nb) , Gottfried-Keller-prisen (nb) , Goetheprisen (nb) , Wilhelm Raabe Prize (en) ja Pour le Mérite (nb)
Bearaš
Váhnemat	Marie Hesse ja Johannes Hesse
Guoibmi	Ruth Wenger, Ninon Hesse ja Mia Hesse-Bernoulli
Mánát	Bruno Hesse, Martin Hesse ja Heiner Hesse
Lassedieđut
Vuolláičálus
Hermann Hesse Wikimedia Commonsas

Eallin

Mánnávuohta ja nuorravuohta

Hesse riegádii kristtalaš bearrašii Calw-nammasaš smávva gávpogis Schwarzwaldis. Su vánhemat leigga leamaš vuolggahussárdnideaddjit Indias, gos su eadni Marie Gundert lei riegádan jagi 1842. Hesse áhčči Johannes Hesse (r. 1847) lei báldáduiskalaš ja lei eret Estlánddas. Hesse vánhemiin lei miššudnaprenttehat, maid Hesse áddjá Hermann Gundert jođihii.

Hesse riegádanbáiki

Hermann Hesse elii su eallima vuosttas jagiin birrasiin, gos svábalaš pietismma jurdagat váikkuhedje gávpoga atmosferii. Jagi 1888 bearaš fárrii Baselii ja orui doppe vihtta jagi, muhto bođii dan maŋŋel ruovttoluotta Calwii. Hesse čađahii láhttenskuvlla Göppingenis ja čuovvovaččat son álggii studeret Maulbronna evangelalaš-luteránalaš semináras, muhto son lei biddjon eret skuvlejumis.

Earuheami maŋŋá šadde ollu riiddut váhnemiin ja máŋga geahččaleami iešguđetlágan internáhtaskuvllain ja – skuvllain. Hesse lei šlundon ja son muitalii girjjistis njukčamánu 20. beaivvi jagi 1892 ahte sus leat jurdagat iešsorbmemii (“Háliidan vuodjut eatnamii dego eahketguovssu”). Son geahččalii miessemánus jagi 1892 iešsorbmema Bad Bolla internáhtaskuvllas. Das čuovui ahte son sirdojuvvui fas ođđa internáhtaskuvlii Stettenii ja duokkot maŋŋil bártniid internáhtaskuvlii Baselii. Jagi 1892 loahpas Hesse sirdásii logahahkii Cannstattii. Čuovvovaš jagi áigge son čađahii doppe vuosttas jagi dutkosa, muhto gaskkalduhtii skuvlla vázzima fargga dan maŋŋá.

Hesse álggahii vuosttas geardde skuvlema girjegávpejassan Esslingenis, muhto gárgidii golmma beaivvi maŋŋá. Giđđat 1894 son álggii 14 mánnosaš mekanihkarskuvlejumi Calwa doardnadiibmofabrihkas. Suivadis jugaheapmi ja fiilen boktalii Hesses goittotge doaivaga máhccat intellektuála bargui. Golggotmánus 1895 son lei gárvvis álggahit skuvlejumi girjegávpejassan Tübingenis ja maiddái čatnasit dasa. Hesse gieđahalai daid nuorravuođa vásáhusaid maŋŋil románas Unterm Rad (Muhtin nuorravuohta).

Geaidnu girječállin

Hesse lei golggotmánu 17. beaivvi jagi 1895 rájes barggus Heckenhauera girjegávppis Tübingenis. Girjegávpi deattuhii teologiija, filologiija ja vuoigatvuođadiehtaga. Hesse, oahppagándda, bargun lei dárkkistit girjjiid, báhkket, ordnet ja arkiveret. 12-diibmosaš bargobeivviid maŋŋá son váccii vel priváhta skuvlejumi. Girjjiid lohkan lei sutnje kompensašuvdnan váilevaš sosiálalaš eallimis guhkes sotnabeivviin, go ii lean bargu. Hesse logai teologalaš girjjálašvuođa lassin earenoamážit Goethe, maŋŋeleappo maiddái Lessinga ja Schillera sihke teavsttaid mat gusket greikkalaš mytologiijaide. Jagi 1896 su dikta Madonna almmustuvai muhtin bláđis Wienis ja maŋŋil Organ für Dichtkunst und Kritik –bláđis almmustuvve lasi divttat.

Jagi 1898 Hesse barggai girjegávpejasa reaŋgan ja dinii govttolaččat, mii dáhkidii sutnje ekonomalaš iešmearrideami váhnemiin. Dan áigge son logai eanemus duiskkalaš romantihka áigodaga girjjiid, earenoamážit Clemens Brentanona, Joseph von Eichendorffa ja Novalisa girjjiid. Reivviin, maid son sáddii vánhemiidda, Hesse muitalii ipmárdusas das, ahte “dáiddáriin estetihkka buhtte morála”. Čakčat 1898 Hesse almmustahtii vuosttas smávva diktačoakkáldaga Romantische Lieder ja geasset 1899 prosačoakkáldaga Eine Stunde hinter Mitternacht. Goappásge girjjis šattai ekonomalaš fiásko. Diktačoakkáldaga 600 stuhka prentehusas vuvdojuvvojedje dušše 54 gihppaga ja maiddái prosačoakkáldaga 600 stuhka prentehusat vuvdojuvvojedje oalle hihtásit. Leipziglaš goasttideaddji Eugen Diederichs anii Hesse girjjiid kvalitehtalaččat allaárvvožin ja doalai daid almmustahttima baicca nuorra girječálli doarjumin go gánnáhahtti gávpedoaibman.

Čavčča 1899 rájes Hesse lei barggus árvvus adnojuvvon antikvariáhtas Baselis. Danin go su vánhemiin leigga jeavddalaš oktavuođat Basela oahppan olbmuid bearrašiidda, Hesse fállojuvvui dál earenoamáš vejolašvuohta oažžut ođđa humanisttalaš – ja dáiddalaš inspirašuvnna. Seammás Basel fálai iehčanas girječállái, gii johtá iežas bálgáid ala, vejolašvuođa geassásit ráfálaš diliide guhkes mátkkiin, mainna son čieŋui dáiddalaš iežasguorahallamii ja geahččalii návcca olggosbuktit áiccastagaidis girjjálaččat. Jagi 1900 Hesse lei bestejuvvon militeara bálvalusas. Su čalmmiid oainnus ledje váttisvuođat ja nearva- sihke oaivebávččas ledje váivin olles eallima.

Jagi 1901 Hesse dagai duohtan niegus ja mátkkoštii vuosttas geardde Itáliai. Seamma jagi son sirdásii ođđa bargoaddi bálvalussii Wattenwyl-antikvariáhtii Baselis. Seamma áigge son oaččui eanet vejolašvuođaid ja fálaldagaid almmustahttit divttaidis ja iešguđetlágan oanehis teavsttaidis. Dain publikašuvnnain ožžojuvvon mávssut divodedje maiddái su ekonomalaš dili. Goasttideaddji Samuel Fischer beroštišgođii Hesses, ja jagi 1904 almmustuvai Fischera goasttidan romána Peter Camenzind. Girjjis šattai su vuosttas dovddus romána ja das ovddošguvlui son basttii eallit friija girječállin.

Bodensee gáttis ja Indias

Hermann Hesse čállinbeavdi Hermann-Hesse-Höri -museas

Girjjiid menestumi dihte Hesse sáhtii vuođđudit bearraša. Son náitalii Maria Bernoulli jagi 1904 ja soai fárriiga Gaienhofenii Bodensee gáddái. Sudnuide riegádedje golbma bártni. Hesse čálii Gaienhofenis nuppi romána Muhtin nuorravuohta, mii almmustuvai jagi 1906. Čuovvovaš jagiin son čálii lagamustá muitalusaid ja divttaid. Čuovvovaš romána Gertrud mearkkašii sutnje goittotge dáiddalaš kriissa – sus ledje váttisvuođat gárvvistit girjji, ja maŋŋil son anii dan eahpelihkostuvvan. Maiddái sutnje šadde váttisvuođat náittosdilis ja son oaččui mátkegaskka dillái mátkkoštettiin Ceylonii ja Indonesiai. Doppe son háliidii oažžut vuoiŋŋalaš ja oskkolaš inspirašuvnna, amas lihkostuvvat, muhto aŋkke mátkkis lei mearkkašahtti váikkuhus su girjjiide. Dan maŋŋil go Hesse bođii ruoktot, bearaš fárrii Bernii jagi 1912, muhto dátge fárren ii sihkkun eret náittosdili čuolmmaid, mii bođii ovdan Hesse jagi 1914 almmustuvvan románas Rosshalde.

Vuosttas máilmmisoahti

Go vuosttas máilmmisoahti álggii jagi 1914, Hesse almmuhii iežas eaktodáhtolažžan Duiskka ambassádas, danin go “son ii bastán čohkkát liegga uvdnadollagáttis seammás go nuorra girječállit jápme soahtešiljuin.” Son lei gávnnahuvvon návccaheapmin soahtái ja son mearriduvvui Duiskka ambassádii dikšut soahtefáŋgaáššiid. Dán barggus Hesse fuolahii soahtefáŋggain girjjiid čoakkidettiin ja sáddedettiin sidjiide. Neue Zürcher Zeitung –bláđis almmuhuvvui Hesse čálus O Freunde, nicht diese Töne, mas son doarjalii Duiskka intelligeanta olbmuide, vai sii eai ravggaše nationalisttalaš polemihkkii. Daid dáhpáhusaid maŋŋil šadde dakkár čuovvumušat ahte Hesse govvidii daid maŋŋeleappo stuorra nuppástussan eallimisttis. Vuosttas geardde son lei stuorra politihkalaš nákkáhallama gaskkas: preassa rohkkáhii su vuostá, poastta bokte bohte bahámielat reivvet ja boares ustibat bátti botkejedje suinna. Ustit Theodor Heuss ja fránskkalaš girječálli Romain Rolland goittotge doarjjuiga Hesse. Dát riiddut almmusvuođas eai leat vel ráfon, go Hesse gárttai ođđa vuostegieđageavadiid dihtii čiekŋalassii kriisii: su áhčči jámii njukčamánu 8. beaivvi 1916, su bárdni buohccái duođalaččat ja su eamit buohccái skitsofreniijii. Hesse gárttai gaskkalduhttit soahtefáŋggaid áššiid dikšuma ja mannat psykiátralaš dikšui. Divššu čuovvumuššan lei dat, ahte son beroštišgođii ollu psykoanalysii ja oahpásmuvai persovnnalaččat Sigmund Freuda oahppái Carl Gustaf Jungii. Dát jurddafáttát dagahedje Hesses duohta dáiddalaš inspirašuvnna ja son čálii čakča- ja golggotmánus jagi 1917 dušše golmma vahku áigge romána Demian. Girji lei almmustuvvon soađi maŋŋá jagi 1919 čiegus namain Emil Sinclair.

Casa Camuzzi jagit

Hermann Hesse jagis 1926.

Go Hesse basttii máhccat dábálaš eallimii jagi 1919, su náittosdilli lei billašuvvan. Su eamit lei buohccán duođalaš psykosii, muhto Hesse ii sáhttán govahallat oktasaš eallima Mariain, vaikko son livččiige dearvvašmuvvan. Hesse fárrii okto Ticinoi, gos son ásaiduvai viimmat Montagnola gillái. Son láigohii njeallje smávva lanja mearkkalaš šloahttalágan huksehusas, man namma lei Casa Camuzzi. Doppe son jotkkii čállit girjjiid, muhto maid málegođii, mii váikkuhii su čuovvovaš stuorra muitalussii Klingsors letzter Sommer. Jagi 1922 almmustuvai Hesse India-romána Siddhartha. Girji govvida girječálli ráhkesvuođa indialaš kultuvrii ja ásialaš viisodagaide, maidda son lei oahpásmuvvan vánhemiid váikkuhusa geažil. Jagi 1923 Hesse náitalii ráhkis Ruth Wengera, gii lei sveitslaš girječálli Lisa Wengera nieida ja Meret Oppenheima muoŧŧá, muhto dát náittoslihttu lei juo álggu rájes mannan endorii. Seamma jagi Hesse oaččui Sveitsa riikkavulošvuođa.

Su čuovvovaš stuorát girjjit, jagi 1925 almmustuvvan Kurgast ja jagi 1927 almmustuvvan Die Nürnberger Reise, ledje eallingearddálaš muitalusat, main lei ironalaš ivdni. Girjjit ledje addán mearkkaid boahttevaš menestuvvi románas. Jagi 1927 almmustuvvan Ádjoeanagumpe lei Hesse eanemus menestuvvan girji. Hesse 50. riegádanbeaivvi gudnin almmustuvai seamma jagi maiddái vuosttas eallingeardi, man su ustit Hugo Ball lei čállán. Fargga menestuvvi romána maŋŋá, Hesse, oktonas ádjoeanagumpe, vásihii ođđa nuppástusa ráhkistuvadettiin Ninon Dolbinii, geas šattai goalmmát eamit maŋŋil. Nuppástus láidestii dualisttalaš ovttaseallimii ja proseassas šattai romána Narziss und Goldmund (Narkissos ja gollenjálbmi), mii almmustuvai jagi 1930.

Jagi 1931 Hesse vulggii Casa Camuzzi láigovisttis. Hesse-guovttos Ninoniin fárriiga stuorát dállui Montagnola gili olggobealde. Dát dállu, Casa Hesse, huksejuvvui girječálli doaivumušaid mielde, ja su ustit H. C. Bodmer luobahii dan sutnje bissovaš geavahussii. Dálá áigge dállu lea priváhta oamastusas, iige leat vejolaš fitnat das geahččat siskkáldasat.

Lássabearalspeallu

Jagi 1933 Hesse náitalii goalmmát geardde ja álggii plánet maŋimus stuorra girjji, Lássabearalspealu. Jagi 1932 son almmustuvai vuos muitalusa Die Morgenlandfahrt (Mátki iđida eatnamii). Nationalisttalaš sosialisttalaš bellodaga loktaneapmi fápmui Duiskkas jagi 1933 fuolastahtii Hesse ollu. Bertolt Brecht ja Thomas Mann, geat fárriiga eret Duiskkas seamma jagi, guossástalaiga vuosttažettiin Hesse luhtte Sveitsas. Hesse geahččalii iežas vuogi mielde doaibmat Duiskkas ráđđedeaddji gárggiideami vuostá. Son lei čállán juo máŋgga logi jagi girjekritihkaid Duiskka bláđiide, ja dál son bealuštišgođii dain fámolaččat judalaččaid ja eará nationalisttalaš sosialisttalaččaid doarrádallan girječálliid. 1930-logu rájes ii oktage duiskkalaš bláđđi šat duostan almmustahttit Hesse artihkkaliid. Hesse gávnnai millii dorvobáikki go lei bargame Lássabearalspealu dan botta go politihkalaš nággu lei jođus ja máilmmisoađi garra balut bohte ođđasiin máilbmái. Girji almmustuvai Sveitsas jagi 1943. Hesse oaččui jagi 1946 Nobela girjjálašvuođa bálkkašumi ja das Lássabearalspealus lei mearkkašahtti rolla. Jagi 1950 son oaččui maiddái Frankfurt gávpoga Goethe –bálkkašumi ja Wilhelm Raabe –bálkkašumi ja jagi 1955 Duiskka girjegávpejasaid ráfibálkkašumi.

Nuppi máilmmisoađi maŋŋá Hesse návccat guorranišgohte. Son čálii vel muitalusaid ja divttaid, muhto ii šat ovttage romána. Reivviid dulvi dagahii maid ollu barggu sutnje – dat lei haddi das ahte son vásihii stuorra bivnnutvuođa ođđa duiskagielat lohkkibuolvadaga bealde, mii bivddii Montagnola “viisses eallilan olbmos” rávvagiid eallima várás. Hermann Hesse jámii borgemánu 9. beaivvi 1962 85-jahkásažžan vuoiŋŋašvardimii ja son hávdáduvvui Montagnola lahka San Abbondiona hávdeeatnamii, gosa maid Hugo Ball lea hávdáduvvon.

Girjjálaš mearkkašupmi

Hesse girjjiin leat bistevaččat temát dego humanisttalaš olmmošipmárdusat ja olbmo luonddu čiekŋalit ipmirdeami dárbu. Daidda leat báhcán luottat maid girječálli beroštupmái psykoanalysii, oskkoldagaide, buddhalaš ja hindulaš filosofiijaide, Nietzsche ja Dostojevski sihke eksistensialismii.

Hesse árra girjjit ledje riegádan vel 1800-logu árbevirrui. Hesse divttat ja Peter Camenzind –girjji giella ja stiila gullet romantihkkii. Hesse ieš anii Peter Camenzind –girjji Gottfried Kellera Der grüne Heinrich –tiipasaš gárggiideapmirománan (Bildungsroman). Girjjiin Hesse sajáiduvai vuostálastit šaddi industrialiserenvuođa ja gávpogiserenvuođa čájeheamen attáldagaid jurddašit Duiskka nuoraid lihkadusa jurdagiid mielde. Hesse luobahii maŋŋil dain ođđaromantihkalaš hámi ja sisdoalu sárgosiin. Peter Camenzind –girjji antiteesi –ráhkadus, mii oidno gávpoga ja dálonguovllu, almmáiolbmo ja nissonolbmo buohtalasvuhtii stelledeamis, lea maiddái oidnosis Hesse maŋŋeleappo oaivegirjjiin, dego Demianis ja Ádjoeanagumppes.

Dan maŋŋil go Hesse oahpásmuvai Carl Gustaf Junga árkatiipaohppii, dát oahppa váikkuhii su girjjiide mearkkalaččat. Vuosttas geardde dat oidno Demian –románas. Demianis leat vel oidnosis gárggiideapmiromána sárgosat, muhto seamma láhkai go Ádjoeanagumppes dáhpáhusat ásaiduvvet milloseappot siskkáldas sielumáilbmái go olgguldas duođalašvuhtii. Oktan oaivetemán šattai nuorra olbmo geaidnu iežas dovdamuššii Hesse girjjiin. Danin lohkameahttun máŋga nuora válljejedje ja ain válljejit Hesse sin favorihtta girječállin.

Muhtin dehálaš iešvuohta dahje dahkki Hesse girjjiin lea olbmo vuoiŋŋalašvuohta, earenoamážit Siddhartha –románas. Dan dáhpáhusat giessasit indialaš viisodagaide, taolažžii ja kristtalaš mystihkkii. Oaivejurdda, man mielde geaidnu viisodahkii vuolgá olbmos iežas, lea goittotge mihtilmas oarjeriikkaid vuolggasadji, mii ii vástit makkárašge ásialaš oahppama.

Buot Hesse girjjiin leat eallingearddálaš sárgosat ja earenoamáš čielgasit dat bohtet ovdan Ádjoeanagumppes, maid sáhteža atnit juobe ovdamearkkalaš románan eallinkriissas. Dát sárgosat báhce gurrii easka Hesse maŋŋidis buvttadeamis. Románain Mátki iđida eatnamii ja Lássabearalspeallu Hesse ovdanbuktá temá, maid son gieđahalai juo Peter Camenzind –girjjis: vita activa ja vita contemplativa gaskasaš opposišuvdnavuođa. Lássabearalspealus Hesse dagai humanisttalašvuođa ja vuoiŋŋa utopia gaskkas soahteáiggi dahkan rámaid, mat ledje 1900-logu issorasamusat. Seammás son čálii fas klassihkalaš gárggiideapmiromána. Dát opposišuvnnalaš elemeanttat leat girjjis gaskavuođa dássedeattus. William Morris –tiipasaš, idealisttalaš ja gaskaáigásaš girji lei hui bivnnut soađi gaikkodan Duiskkas jagi 1945.

Vuostáiváldin

Hermann Hesse girjjiid girjjálaš kvalitehta ja mearkkašupmi lei juo su eallima áigge šiitemeahttun. Dattetge girjjiin nággejuvvo dálá áiggis dego ovdalge. Girječálliguoimmit Thomas Mann ja Hugo Ball árvvus aniiga su ollu, go fas Kurt Tucholsky meroštalai Hesse čehppodaga esseačállin sakka alibut go su poesiija. Alfred Döblin humai Hesse oktavuođas juobe “dolkadahtti limonádas.” Hesse árra barggut ožžo eanemus miehtemielalaš vuostáiváldima goittotge dan áigge girjjálašvuođa kritihkkariid gaskkas.

Máilmmisođiid áigge Duiskkas Hesse bivnnutvuođa heajudedje ollu su vuostá ordnejuvvon preassakampánjat, mat ledje čuovvumuššan su pasifisttalaš ja eahpenationalisttalaš cealkámušain. Jagis 1937 Hesse girjjit ožžo vuovdimassii šat lágaheamit. Danin stuorra oassi nuorat buolvvas gávnnai Hesse easka jagi 1945 maŋŋá.

Logijagi Hesse Nobel bálkkašumi maŋŋá girječálli Karlheinz Deschner čálii jagi 1957 riiddu hástaleaddji artihkkalis Kitsch, Konvention, und Kunst (“Kitša, dáhpi ja dáidda) čuovvovaččat: “Dat ahte Hesse lea almmustahttán nu jierpmeheamit ollu fuones divttaid, čájeha šállošahtti stivrra váni, dat lea vuigestaga girjjálaš barbariija.” Son ii gaskavuođa atnán motge positiivvaleappo Hesse prosage maiddái. Čuovvovaš jagiin oassi girjjálašvuođa kritihkkariin ledje fárus Deschenera duomus ja máŋgasat kategoriserejedje Hesse girjjiid plagierejeaddji kitšan.

Gaskavuođa atnimis Hessii dáhpáhuvvá jotkkolaš heailuma. Go Hesse bivnnutvuohta lei vudjon bodnái 1960-logus Duiskkas, šattai USA:s nuoraid gaskkas stuorra ja vilddáskan Hesse-lihkadus, mii leavai maiddái Duiskii. Ádjoeanagumppes šattai riikkaidgaskasaš bestseller (muhtin rock-joavku oaččui nama romána mielde), ja Hesses šattai okta dain eanemus lohkkon ja jorgaluvvon duiskagielat girječálliin. Su girjjit leat vuvdojuvvon olles máilmmis badjel 100 miljovnna stuhka.

Hesse muitun leat namuhuvvon guokte girjjálašvuođa bálkkašumi: Calwa Hermann Hesse –bálkkašupmi ja Karlsruhe Hermann Hesse –girjjálašvuođabálkkašupmi.

Hermann Hesse populárakultuvrras

• 1967 rock-joavku Steppenwolf válddii namas Hesse Ádjoeanagumppes, muhtin oassái danin go joavkku solista John Kay lei riegádan ja šaddan Duiskkas. Jagi 2002 Calwis ordnejuvvon Riikkaidgaskasaš Hermann-Hesse-Festiválas Steppenwolf loaiddastii ovttas máŋgga eará joavkkuiguin.
• The Volvo –joavkku lávlu Heynes Arms čálii lávlaga, man namma lei I think I’ m Hermann Hesse. Dego Hesses, maiddái Armsis leat duiskkalaš vánhemat ja son lea riegádan suoidnemánu nubbi beaivvi.
• Eaŋgals progressiivalaš rock-joavku Yes oaččui maid váikkuhusaid Hesse bargguin, earenoamážit sin jagi 1972 almmustuvvon albumis Close to the edge, mii lei joavkku meašttirduodji kritihkkariid ja doarjaleddjiid mielain .
• Elektronalaš duos, Thievery Corporation, lea sudno albumis Sounds from Thievery Hi-Fi (1997) musihkkabihttá, man namma lea The Glass Bead Game. Duo leaba Washington DC:s eret.
• Eaŋgals indierock-joavku James máinnašii Hesse lávlagis Crash albumis Millionaires: Cut the Hermann free from the Hesse.
• Eaŋgals rock-joavkku Blur lávlla Strange News from Another Star sin jagi 1997 almmustuvvon albumis Blur lea ožžon nama Hesse jagi 1917 almmustuvvon antologiijas Imašlaš sáttasátni nuppiin násttiin ja eará noveallat.
• New-yorklaš joavku Suncrown dagai musihkkabihtá Helen, mii sisttisdoallá vearssa I am Goldmouth lost deep in the forest, mii maid čujuha Narkissos ja Gollenjálmmi figuvrii.
• Amerihkálaš performánsadáiddar Laurie Anderson máinnašii su hupmanlávlagis Maria Teresa Teresa Maria live-albumis The Ugly One With The Jewels Hermann Hesse ja su hávddi. Das son máinnašii Hesse ja su eamida Nina juohkásan hávdegeđggiid.
• Lyrihkkar Buddy Wakefield, gii lea eret Rhode Islandis, namuhii su vuosttas musihkkabihtá Healing Hermann Hesse jagi 2006 almmustuvvon albumis Run on Anything.

Buvttadeapmi

Románat

• Peter Camenzind (1904)
• Franciscus Assisis (1904)
• Muhtin nuorravuohta (1906)
• Gertrud (1910)
• Rosshalde: Romána dáiddara doajahatáiggis (1914)
• Demian: Emil Sinclaira nuorravuođa muitalus (1919)
• Klein ja Wager (1919)
• Klingsora maŋimus geassi (1920)
• Siddhartha (1922)
• Kurgast (Lávguvistiguossin Badenis 1924)
• Ádjoeanagumpe (1927)
• Narkissos ja Gollenjálbmi (1930)
• Mátki iđida eatnamii (1932)
• Lássabearalspeallu (1943)

Noveallačoakkáldagat

• Knulp: Golbma muitalusa Knulpa eallimis (1915)
• Diimmut šaddogárddis ja eará muitalusat (suomagillii 1974)
• Imašlaš sáttasátni nuppiin násttiin ja eará noveallat (1978)
• Ustibaččat: Muitalusat (suomagillii 1994)
• Muitalusat (suomagillii 1994)