Helene Schjerfbeck
Helene Schjerfbeck
Riegádansuoidnemánu 10. beaivvi 1862:s(1862-07-10)[1][2][…]
Jápmánođđajagimánu 23. beaivvi 1946:s(1946-01-23)[1][2][…] (83)
HávdiSandudds begravningsplats (nb) Jorgal
Riikkavulošvuohta
Bargu
Ámmátmálejeaddji
Giellasuomagiella
Lassedieđut
Vuolláičálus
Helene Schjerfbeck
Wikimedia Commonsas

Helene Schjerfbeck (r. suoidnemánu 10. b. 1862 – j. ođđajagimánu 23. b. 1946) lei suomaruoŧŧelaš govvadáiddár[6] gii lea dovddus namalassii su realisttalaš málagovain ja iešgovain, muhto son málii maiddái eanadagaid ja jápma gálvvuid (stilleben).

Eallingeardi

rievdat

Schjerfbeck riegádii jagis 1862 Helssegis mii lei dalle autonomalaš oassin Ruoššas. Su váhnemat leigga Svante Schjerfbeck (1833–1876) ja Olga Johanna Printz (1839–1923). Bearrašii gulai maiddái stuorra viellja Magnus Schjerfbeck gii lei guokte jagi boarráset go Helene ja gii lei dovddus arkiteakta[6]. Su áhčči barggai ruovdegeainnuid vearstá kántorhoavdan.

Jagis 1866 Schjerfbeck ravggai tráhpás man dihte son skierpmui jápmimii.[7]

Jagis 1880 Schjerfbeck mátkkoštii Parisii. Ođđajagimánus 1881 rájes son stuđerii Académie Colarossis.[8]

Schjerfbecka eadni jápmii jagis 1923.

Schjerfbeck orui Ruoŧas Saltsjöbadena lávggohat-hoteallas mis son jápmii jagis 1946.[6] Schjerfbeck hávdáduvvui Helssegii Hietaniemi girkogárdái sadjái V7-3-6.[9]

Schjerfbeck Sámis

rievdat
 
Schjerfbecka távval Veaddjájeaddji

Jagis 2017 Schjerfbecka dovddus dáiddabihttá Veaddjájeaddji (suomagillii: Toipilas) lei Suoma 100 jagi ávvujagi gudnin oaidninláhkai Siiddas.[10][11][12] Čájáhusa rahpamis dáiddabihttá oaččui iežaš luođi man Anna Morottaja lea ráhkadan.[10]

Gáldut

rievdat
  1. a á b c Deutsche Nationalbibliothek Record #119335875 // Общий нормативный контроль (GND) — 2012—2016.
  2. a á Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF: платформа открытых данных — 2011.
  3. a á Helena Schjerfbeck
  4. (unspecified title)
  5. LIBRISRuotsin kuninkaallinen kirjasto, 2012.
  6. a á b Konttinen, Riitta. Schjerfbeck, Helene (1862–1946) 16.9.1997 (beaividuvvon 3.11.2014). Čujuhuvvon 27.7.2015. (suomagillii)
  7. Ahtola-Moorhause, Leena & Holger, Lena: Helene Schjerfbeck. Ateneum, 1992.
  8. Holger, Lena: Helene Shjerfbeck, s. 16. Ateneumin taidemuseo/Kansallisgalleria, 2016. ISBN 978-952-7067-32-1.
  9. Hietaniemen hautausmaan merkkihenkilöitä ja muistomerkkejä: Helsingin seurakunnat. Čujuhuvvon 27.7.2015. (suomagillii)
  10. a á Torikka, Xia. Helene Schjerfbeck klassihkar boahtá vuossárgga Siidii – Anna Morottaja juoigá távvala 24.7.2017 (beaividuvvon 25.7.2017). Čujuhuvvon 29.11.2017.
  11. Suoninen, Inger-Elle. Helene Schjerfbecka “Toipilas” távval lea boahte gease oaidninláhkai Samimusea Siiddas 8.12.2016. Čujuhuvvon 29.11.2017.
  12. Klassikot kiertueella 2017. Čujuhuvvon 29.11.2017. (suomagillii)