Guollebiepmahat

Guollebiepmahat lea báiki gos biebmá ja šaddada guliid. Guliid šaddada vai dat šaddet biebmogálvun, vai sáhttá bidjat daid luonddujávrái dahje atnit biebmoguollin. ON biebmo- ja eanadoalloorganisašuvnna mielde guollebiepmahat dáidá leat dat biebmobuvttadeapmi mii stuorru eanemusat miehtá máilmmi.

Biebmanvuogit

Dábálaš biebmanvuohki lea atnit guliid mearas stuora seahkalágan firpmiid siste main lea unnimusat 30 mehter čađamihttu. Sáhttá maid biebmat guliid eatnama alde viesu siste. Guđenai vuogis leat máŋggalágan gáibádusat ja dárbbut. Nubbi biebmanvuohki sáhttá deavdit daid váilevašvuođaid mii nuppi biebmanvuogis lea. Ovdamearkka dihte luossaveajet šaddá biepmahagas mii lea eatnama alde. Doppe lea oažžumuš sáivačázi ja lea álkit stivret guoli eallindili. Go veajehat šaddet smoltan de šaddá dárbu stuorit čáziide de dat sirdojuvvojit merrii vai šaddet, dábálaččat stuora seahkaid siste. Dát vuogádat speadjalastá luosa dábálaš eallima, mas luossa njiedjá merrii ja fas goargŋu.

Dálkkádat- ja birasváikkuhusat

Guolli adnojuvvo buorrin proteiidnagáldun dálkkádaga hárrái. Guollebiepmahat ii luoitte nu olu čitnadioksiidda go biergobuvttadeapmi, dan dihte go guolli sáhttá muddet rumaštemperatuvrra ja dat lea maiddái buoret váldit borramušávdnasiid alccesis. Guolli ii gáibit nu olu energiija ja borramuša ovdal go lea šaddan dan mađe vai sáhttá njuovvat ja vuovdit. Iige guollebiepmahat leat nu goakŋit go biergobuvttadeapmi eatnama alde.