Filosofiija

Filosofiija boahtá greikkagiela sánis φιλοσοφία (=philosophía) mii mearkkaša "ráhkisvuohti viissisvuhtii". Filosofiija lea dieđalaš suorgi mii guorahalla eallima vuođđogažaldagaid. Gažaldagat mat dávjá leat jerrojuvvon filosofiijas leat "Gávdno go albma máilbmi olggobealde mu jurdaga?", "Mii lea diehtu?", "Mii lea duohtavuohta?", "Manin muhtin dagus lea ávki?", "Leatgo eallit ja olbmot ovttaárvosaččat?", "Mii lea áigi?"

Oarjemáilmmi filosofiija álggii dološ Greikkas. Filosofiijai gullá logihkka, diehtoteoriija, metafysihkka, dieđalaš teoriija, giellafilosofiija, árvoteoriija, etihkka ja oskofilosofiija. Logihkka gieđahallá eavttuid mat dárbbašuvvojit vai loahppaárvalusat šaddet riekta, muhto logihkka ii gieđahala mo máilbmi lea ráhkaduvvon. Diehtoteoriija gis gieđahallá mo mii háhkat dieđu máilmmi hárrái. Diehtoteoriija váldá vuhtii buotlágan dieđuid, maiddái árgabeaivvi dáhpáhusaidm, muhto dieđalaš teoriija studere dušše dan mo diehtu ráhkaduvvo iešguđet dieđalaš suorggis. Metafysihkka (ontologiija) gieđahallá gáttuid mat eai leat duođasteames. Namalassii máilmmálaš diŋggaid ja albmonemiid hárrái. Árvoteoriija gieđahallá mii árvu obanassiige lea. Etihkka guorahallá manin muhtun dahku lea ávkkálaš. Oskofilosofiija gieđahallá oskkolaš gáttuid sisdoalu ja ráhkadusa, muhto dattet ii dárbbat almmuhit gullevašvuođa muhtun oskui.

Filosofiija dutki dahje jurddašeaddji gohčoduvvo filosofan.