Veršuvdna geassemánnu 6 b. 2012 dii. 23.01 divo Xqbot (ságastallan \| rievdadusat) Bohtat 13 011 rievdadusa u r2.7.3) (robot Ändrar: fa:خرس قهوه‌ای; kosmetiska ändringar ← Ovddit		Veršuvdna borgemánnu 25 b. 2012 dii. 7.53 divo gáđa GálaBot (ságastallan \| rievdadusat) Bohtat 14 189 rievdadusa u Bohtta lasihii: {{Vuođđoartihkal}} using AWB Čuovvovaš earut →
Gurgadas 1: {{Vuođđoartihkal}} <!--{{Taksoboks \| bilde=Bear DSC04417.jpg Gurgadas 26⟶ 27: Stuorimus ruškesguovža lea [[kodiakguovža]] (''Ursus arctos middendorffi''), [[vuollešládja]] mii sáhttá šaddat seamma stuoris ja vel stuorit nai go [[jiekŋaguovža]]. Dat gávdno dušše moatti sullos olggobealde [[Alaska]]. Meastta seamma stuora ruškesguovža gávdo maiddái [[Kamtsjatkanjárga\|Kamtsjatkanjárggas]] ja [[Paramushirsuolu\|Parammushirsullos]] Ruoššas, muhto diet guovža, mii gohčoduvvo ''kamtsjatkaguovžan'', ii leat dohkkehuvvon sierra vuollešládjan. Eambbo dovddus dáidá amerihkálaš vuollešládja leat, [[grizzlyguovža]] (''Ursus arctos horribilis''), man ollu dutkit oaivvildit gullat oktasaš vuollešládjii [[eurásialaš ruškesguovža\|eurasialaš ruškesguovžžain]] (''Ursus arctos arctos)''. Datte leat ain ollu vástitkeahtes gažaldagat, ja danne oaivvildit oallugat ahte dat gullaba goabbatge vuollešládjii. Eurasialaš ruškesguovža lea dábálaččat unnit go namuhuvvon amerihkálaš vuollešlájat, muhto dat sáhttá maid rievddadit. Oppalohkái lea unnán ovttaoaivilvuohta ruškesguovžžaid vuollešlájaid hárrái. Muhtin dutkit oaivvildit ahte maiddái [[jiekŋaguovža]] sáhttá leat ruškesguovžža vuollešládja. Genehtalaš guorahallamat čájehit ahte soames ruškesguovžžat leat lagat sogalaččat jiekŋaguvžii go ruškesguvžii, mii dasto doarju dan ahte jiekŋaguovža ii sáhte rehkenastojuvvot sierra šládjan. <ref>Marris, E. (2007). ''Linnaeus at 300: The species and the specious.'' Nature 446 (7133): 250–253. [http://dx.doi.org/10.1038%2F446250a doi:10.1038/446250a]</ref> === Geográfalaš lávdu ja eallinguovlu === Gurgadas 35⟶ 36: == Válddahallan == [[File:~~Kodiak_Brown_Bear~~Kodiak Brown Bear.jpg\|thumb\|300px\|left\|Kodiakguovža]] Ruškesguovžžat leat ruškadat, muhto sáhttet leat máŋgga ruškes ivnnis - áibbas čuvgesruškadat, sevdnjes ruškadat, ja measta čáhppadat. Muhtimiin leat maid ránes guolggat, ja das boahtá ge ''grizzly'' – mii mearkkaša "ránis" dahje "ránesgirjját". Rávisguovžžain lea mihtilmas čomil deahkki niskkis, ja dat addá fámuid ovdajulggiide go guovža goaivu. Guolga lea suohkat ja sáhttá šaddat gitta 10  cm assai. Ruškesguovžžas lea oalle unna bealjážat, gállu lea govdat ja njunni lea seaggi ja njálmmis leat 42 báni, main 2 leat oanehis čálanat. Deaddu rievddada eallinguovlluid ja agi mielde. Ollesšaddan varisguovža sáhttá deaddit gaskamearálaččat 135–410 kg ja njiŋŋelas šaddá gaskamearálaččat 90–200 kg. Kodiakguovžavaris sháttá šaddat birrasiid 350–675 kg, ja njiŋŋelas fas 160–350 kg. Stuorimus kodiakguovža mii lea báhččojuvvon, dettii 855  kg, muhto rehkenastojuvvo ahte dat sáhttá šaddat ~~900-1000~~900–1000 kg. Guovža lea geahppaseamos giđđat, dalle go lihkká dálvenahkáriin, ja losimus čakčat, ovdal go nohkká dálvái. Buot guovžžat duolmmastit olles juolgevuođu viidodaga ala, seamma ládje go olbmot. Dain sáhttet leat ~~10-13~~ 10–13 cm guhku gaccat ovdajulggiin. Dat ii sáhte gaccaid rohttet sisa. Ruškesguovža sáhttá maiddái čuoččahit ja vázzit guovtti juolggi alde, nugo olbmot, muhto falimusat dat leat njealjegoantái. Ruškesguovžža leaktu sáhttá leat gitta 50–60  km diimmus. Stuorimusat sáhttet šaddat ~~300-310~~300–310 cm alu guovtti juolggi alde (kodiakguovža ja kamtsjatkaguovža). Dat sáhttet maid čohkkát, ja nuorra guovžžat sáhttet gizzut. Ollesšaddan guovža lea menddo lossat gizzut murrii. Meahcis sáhttá guovža šaddat 25–30 jagi boarisin, muhto giddagasas sáhttá guovža eallit gitta 50 jagi. <!-- === Anerkjente underarter === Gurgadas 160⟶ 161: * [http://www.bearproject.info/norsk/bearproject.php Det Skandinaviske Bjørneprosjektet] [[~~Category~~Kategoriija:Njiččehasat]] [[an:Ursus arctos]]

Erohusat artihkkala «Guovža» veršuvnnaid gaskkas