Eadni Teresa
Eadni Teresa, rivttes namain Agnes Gonxha Bojaxhiu, katolihkalaš girku mielde Teresa Calcuttalaš[7] (borgemánu 26. b. 1910 Skopje, Osmana váldegoddi – čakčamánu 5. b. 1997 Calcutta, Intia) lei máilmmi beakkán romákatolalaš nonná, etnihkalaš duogážis Makedonia albánialaš. Son vuođđudii Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat –nammasaš njuolggaduslávdegotti, man barggu birra Calcutta gefiid siste raporterejuvvui viidásit.
.svg){kind=small}
Eadni Teresa oaččui eatnatlohkosaš fuomášančájáhusaid barggustis, ja sutnje mieđihuvvui Nobela ráfibálkkašupmi jagi 1979. Jagi 2003 katolihkalaš girku celkkii eadni Teresa ávdugassan. Jagi 2007 celkojuvvojedje priváhtareivvet, main áŧestuvvon eadni Teresa čálii, ahte son ii dovdan Ipmila luhtteorruma.
Árra eallima áigodagat rievdat
Eadni Teresa riegádii katolihkalaš albánialaš bearrašii Skopjes, Makedonia eanagottis (dáláš Davvi-Makedonia), dološ Osmanaid váldegottis 26. borgemánu 1910. Gástadilálašvuođas, mii dollojuvvui čuovvovaš beaivvi, son oaččui nama Agnes Gonxha Bojaxhiu.
Eadni Teresa ieš ii hállán menddo dávjá mánnávuođastis. Sivvan dasa daddjojuvvui dat, ahte son ii jur ollenge háliidan deattuhit iežas. Eadni Teresa árra eallimis lea dieđus unnán, ja ovdamearkka dihte su riegádanáigige lea almmuhuvvon dávjá boastut. Máŋga iešguđetlágán gáldu, juoba eadni Teresa iežas njuolggaduslávdegotti nammagirji, máinnašit riegádanbeaivin borgemánu 27. beaivvi, vaikke duohtavuođa mielde dat lei gástabeaivi ja eadni Teresa lei riegádan ovddit beaivvi. Goittotge dalle, go eadni Teresa mieđihii hállat su árra jagiin, son muitalii, ahte su eallin lei leamaš harmonalaš. Son deattuhii “čihkosis ellojuvvon, dábálaš eallima” mearkkašumi ja veardidii dan Jesusa golmmalogijahkásaš jávohisvuhtii ovdal su almmolaš doaimma álggaheami.
Eadni Teresa mánnávuođa jagit ledje politihkalaččat stáđismeahttun áigi, dasgo su riegádanjagis 1910 álggii Albánia vuosttás álbmotloktaneapmi. Jagi 1912 álggii vuosttaš Balkana soahti, ja 28. skábmamánu 1912 Albánia celkojuvvui iešmearrideaddjin. Bearraša áhčči Nikola Bojaxhiu guottihii Albánia iehčanasvuođa, ja oassálasttii maŋŋelis vuosttaš máilmmisoađi maŋŋil dahkkojuvvon plánaide, maid ulbmilin lei čatnat albánialaš majoritehtalaš Kosovoi oassin Albánia. Jagi 1919 son mátkkoštiige politihkalaš čoahkkimii, mii dollojuvvui Belgradas, ja gos son máhcai nu buohccin, ahte lei lahka jámi, ja jámii njealljelogivihtta –jahkásažžan. Loahpalaš jápminsiva ii váldojuvvon geaži, vaikke oassi su oapmahaččain ja doaktáriin lei dan mielas, ahte son lei mirkkohuvvon politihkalaš áššiid dihte.
Eadni Teresa bearaš lei hui kristtalaš. Ollesolmmožin eadni Teresa jievžžadiige dávjá jurdda: “Bearaš, mii rohkadallá, bissu čoahkis”. Bojaxhiu sohka lei leamaš katolihkalaš juo sohkabuolvvaid čađa, ja osku oidnui čielgasit maiddái bearraša eallimis: sii dolle juohke eahkeda rohkadallan bottu ovttas ja oassálastte baikkalaččat katolihkalaš girku doaimmaide. Katolihkalaš Bojaxhiu bearaš gullui minoritehtii, danin go Serbias stuorra oassi olbmuin ledje ortodoksat. Albánias fas váldooassi olbmuin ledje dán áiggi mielde muslimat, ja katolalaččaid ossodat populašuvnnas lei vuollel logi proseantta. Dat katolalaččat dolle váldotempelin skopjelaš girku, man doibmii maiddái eadni Teresa bearaš oassálasttii.
Vuoiŋŋalaš bovdejupmi rievdat
Eadni Teresas lei leamaš juo nuorran miella doaibmat girku doaimmas, ja juo guovttenuppelotjahkásažžan sus orui, ahte son lea ožžon bovdejumi vuoiŋŋalaš eallima varas. Son ieš logai, ahte dat ii lean makkárge badjelunddolaš dahje profehtalaš oainnáhus. Maŋŋelis son maid celkkii: “Dat lea priváhta ášši. Dat ii lean oainnáhus. In leat goassige oainnán oainnáhusaid“.
Bearraša eadni lei goittotge fuolas nieiddas dearvvašvuođadilis, dasgo eadni Teresas ledje heajos geahppát ja kronihkalaš gosahat. Guđa jagi áiggi eadni Teresa smiehtai bovdejumistis, ja su ieža sániid mielde son muhtumin eahpidii dan. Son fuomášii bovdejumis Čáhppes Vári tempelis, mii lei lahka Skopje ja doppe son rohkadalai Letnice Madonna kapeallas. Eahpádusaidasas son oaččui veahki báikkálaš jesuihttabáhpas, gii oahpistii nuorra olbmuid sihke vuoiŋŋalaš ja dieđalaš áššiin. Sus eadni Teresa oaččui maid gullat jesuihttaid vuolggahusbarggus ja poava Pius XI čállosiin, main lea leamaš váikkuhus dasa, ahte olbmot leat álgán beroštuvvat vuolggahusbarggus. Eadni Teresa lei áiggun vuolgit buorredagolašvuođapublikašuvdnai Afrihkkái, muhto reivvet, maid ledje vuolggahuspublikašuvdna bargit čállán Indias, oaččui eadni Teresa nuppelágán jurdagiidda. Vaikke vuoiŋŋalaš eallin lei dehálaš nuorra eadni Teresai, sus ledje earálágánge bargoplánat. Son ovdamearkka dihte niegadii musihkkara dahje čálli ámmáha, ja su guokte artihkkala almmustahttojuvvojedje báikkálaš aviissas. Su eallingeardi čálli Kathryn Spink lea maiddái fuomášahttán, ahte go eadni Teresa lei hui eahccin su mánnávuođa bearrašii, son sáhtii maiddái niegadit iežas bearraša ja mánáid. Maŋŋelis, golggotmánus jagi 1981, eadni Teresa vástidii austrálialaš doaimmaheaddji jearaldahkii dan birra, ahte leigo son goassige háliidan iežas máná: “Lunddolaččat, lunddolaččat, dieđusge. Mii gártat addit oaffara. Dat lea min skeaŋka Ipmilii”.
Maŋŋelis eadni Teresa muitalii, ahte su ruoktu lei leamaš lihkolaš, iige dat, ahte sus bođii nonná, lean álki. Son vulggii ruovttus 18-jahkásažžan, manai katolihkalaš girkui ja searvvai Dublinis oappáide, geat doibme Loretos, iige son šat deaivvadan eatnis iige oappás.
Indias rievdat
Dublinis eadni Teresa orui dušše guokte vahkku. Duon áiggi son oahpahalai eŋgelasgiela, maid son ii máhttán vel ollege. Vuoiŋŋalaš oahpahusa son oččošii eŋgelasgillii.
Juovlamánus jagi 1928 eadni Teresa vulggii borjjastit India guvlui. Mátkkis son válljii ođđa nama Teresa. Gázzi, mii lei mannamin Indiai, orui juovllaid áiggi dámppas. Eatni Teresa buot stuorámus moraš, mátkereivve mielde, lei dat, ahte dámppas ii lean katolihkalaš páhpa, gii livččii sáhtán doaimmahit meassu. Páhpa bođii fárrui maŋŋelis Colombos.
Go dámpa finai eatnamis Madradis (dán áiggi Chennai), eadni Teresa oaččui guoskkahusa geafesvuhtii ja heahtái, mat gávpogis ledje. Vaikke son leige oaidnán geafesvuođa juo Skopjes, eadni Teresa hirpmástuvai garrasit Madrasa dilis ja čálii:
- “Máŋga bearraša orru gáhtain, gávpoga muvrraid siste, dávjá guovdu olmmošjoavkkuid, geat johtet meattá. Ijatbeaivái sii orrot olgun báljes almmi vuolde, dakkár láhtteránuid alde, mat leat ráhkaduvvon stuorra pálbmamuora lasttaiguin – dahje dávjá dušše beare eana vuolde. Sii buot leat measta álás, eanemustá lissa alinbivttas badjelis... Go vácciimet miehtá gáhta, gárttaimet mannat meaddil bearraša, mii lei čohkiidan jábmi fuolkki birra. Son lei limškkiide gissojuvvon ja fiskes rásit ledje gilvojuvvon su ala. Váinni muođuide ledje málejuvvon ivdnái ráiddut. Dat lei issoras oainnus. Juos min álbmot gárttašii oaidnit dákkára, visot heaittihivčče váidalit vuostegieđageavvamiiddiset ja giittášeiddet Ipmila, gii ná badjelmeari sin lea sivdnidan”.
Indiai eadni Teresa jovddii jagi 1929. Noviisaáiggis, oabbá Teresan, son álggahii badjel guovtti kilomehtera allodagas Himalajas, mii lei Darjeeling gávpogis. Seamma áiggi oabbá Marie Therese, gii barggai Indias, muittašii oappá Teresa “stuorra mánnán, gii lei somá olggosoaidnit ja fihtolaš, dievva duhkoraddanmiela”. Dan lassin son muitalii: Son ii duoid beivviid áiggi máhttán eŋgelasgiela bures, muhto hirbmat jođánit son ohppii dan lasi. Son lei álo maiddái garas bargat bargguid. Hirbmat garra bargguid. Juo nuorra nonnán son lei hui liekkus ja ustitlaš.
Eadni Teresa attii vuosttaš, dalle vel gaskaboddasaččat, nonnálobiid miessemánu 24. beaivvi jagi 1931. Dan maŋŋá son álggahii oahpahusbarggu Koreto kloasttarskuvlas, mii lei Darjeelingis ja man lassin son barggai oanehis áiggi maiddái buohccestašuvnnas ja veahkehii dikšunbargoveaga. Duon áiggi son gárttai guoskkahussii geafes ja buohcci olbmuiguin.
Eadni Teresa barggai measta guoktelogi jagi oahpaheaddjin Calcuttas nonnákloastara skuvlas. Son oahpahii álggus eanadieđu ja maŋŋit historjjá, vaikke sus váilui hámálaš gelbbolašvuođa guktuin ávdnasiin. Oahpahettiinis Bassi Maria logahagas, mas vuosttaš oahpahusgiella lei bengal ja nubbi eŋgelašgiella, eadni Teresa oaččui gohčodannama “Bengala Teresa”. Oahpahussajit ledje hirbmat fuones dilis, ja dan báikki oaidnán, mas oahppit ođđe ja borre, eadni Teresa govahalai dan ja logai, ahte duot báiki lea “dievva áŧestusa” ja lea veadjemeahttun oaidnit bahát geafesvuođa. Seamma báikkis oahppit gohčodišgohte eadni Teresa vuosttaš háve “Ma”, Eadni.
Miessemánu 24. beaivvi jagi 1937 eadni Teresa attii eallinagi nonnálobi, man maŋŋá son ii šat gohčoduvvon oabbán, muhto eadni Teresan.
Nubbi máilmmisoahti heajudii Calcutta ja India diliid ovddežis. Stuorra-Británnia mielde Indiage šattai soahtái, mas bođii nealggiheahti jagi 1943. Miljovdna olbmo jápme, ja issoras báhtareaddjijoavkkut geahččaledje gávdnat vugiid,mainna birgejit dakkár gávpogiin nugo Calcutta lei. Seamma áiggi eadni Teresas bođii mauretánialaš nonná čuovvu ja seammás Bassi Anna Nieiddat – nammasaš servoša jođiheaddji. Sutnje addojuvvui mearrádus, man mielde oahpahus fertii joatkašuvvat seamma láhkái go ovdalge fuolatkeahttá nuppástuvvan dilis. Eadni Teresa čálii fargga eadnásis ja muitalii ođđa sajistis, masa su eadni vástidii: “Ráhkes mánná, ale vajálduhtte, ahte leat vuolggán Indiai gefiid dihte.”
Ođđa bovdehus rievdat
Čakčamánu 10. beaivvi jagi 1946 eadni Teresa oaččui ieža sániid mielde ”bovdehusa bovdehusa siste” togas, dalle go lei mannamin Darjeelingii. Son ii jur ollenge hállan vásáhusas, maid son lea ožžon su eallima áiggi, muhto ovtta jearahallamis son celkkii: ”Mun fertii guođđit kloastara ja veahkehit gefiid, nu ahte ealán sin gaskkas. Dat lei mearrádus. Juos in livččen jeagadan dan, mu osku livččii moallanan”.
Easkka jagi 1948 eadni Teresa oaččui lobi vuolgit kloasttaras ja mannat ássat buot geafimus olbmuid gaskii. Dat lei eahpedábálaš, dasgo ovdamearkka dihte Láđisvuođa oappát ja Bassi Anna Nieiddat doibme eanaš dušše ieža kloastariin, buohcceviesuin ja apotehkain ja daid lagasvuođas. Viimmat eadni oaččui vástádusa ohcamuššii, maid son lei sadden kardinálii, mas mieđihuvvui lobi eallit kloastara olggobealde. Eadni Teresa oaččui lobi ovtta jahkái, goas son ii šat lean Loreta nonná. Dán dilálašvuođas eadni Teresa muitalii maŋŋelis:
- “Vuolgin Loretos lea leamaš mu buot stuorámus oaffaruššan, ja buot váddáseamos ášši, masa lean goassige šaddan. Dat leai váddásut go mu iežan bearraša ja ruovttuguovllu guođđin, dalle go sirdásin vuoiŋŋalaš eallimii. Loreto, mu vuoiŋŋalaš skuvlejupmi ja mu publikašuvdna doppe, mearkkašedje munnje visot”.
Eadni Teresa oahpahišgođii mánáid, ja fargga son oaččui čuovvuid, main joavkkus ledje ovddeš nonnáid skuvllaid oahppit. Jagi 1950 poava dovddastii Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážiid virggálaš njuolggaduslávdegoddin.
Jagi 1952 Calcuttai vuođđuduvvui vuosttaš dikšoruoktu gefiide. Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat šaddet beakkánan das, ahte sii dárbu mielde vaikke gurbo dikšoruktoseaset olbmuid, geat ledje hilgojuvvon gáhtii ja geat ledje juo menddo hedjosat vázzit. Jagi 1963 eadni Teresa vuođđudii njuolggaduslávdegotti, mii lei oaivvilduvvon almmáiolbmuide, Ráhkisvuođa miššuvdnavieljažat. Dikšunruovttudoaibma álggii viidánit johtilit Calcutta olggobeallái ja logijagi 1960 beallemuttus India olggobeallái. Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat ožžo vehkkiid ja doarjuid birra máilmmi.
Máilmmiviidosaš beakkálmasvuohta rievdat
Modearna joavkodieđihangaskoamit ledje dehálaččat eadni Teresa publikašuvdnai, dasgo daid bokte son dovdojuvvui ja fuomášahttojuvvui máilmmiviidosaččat. Leage árvaluvvon, ahte joavkodieđihangaskomiid haga su publikašuvdna livččii ollen dušše beare Indiai ja gárggiiduvvon mihá hihtáseappot go duođai geavai.
Vuosttaš mearkkašahtti dieđihangaskaoapmi, mii beroštišgođii eadni Teresas, lei calcuttalaš baikkalaš aviisa The Statesman. Dán maŋŋá maiddái nubbi njunušbeaiveaviisa, Amrita Bazar Patrika čuovvugođii su doaimmaid. India olggobealde árvvus adnojuvvon bláđđi Times fuomášii eadni Teresa barggu. Dat almmustahtii sus máŋgga govuhuvvon artihkkaliid. Jagi 1975 eadni Teresa govva almmustahttojuvvui The Illustrated Week –bláđi bearbmasiiddus. Dáhpáhus lei hui dehálaš danin go, gažaldagas lei buot bivnnuheamos bláđđi gaska- ja badjeluohkáid gaskkas. Njunušdoaimmaheaddji Kushwant Singh buvttii ovdan eadni Teresa doaimmaid hui buorre čuovggas, ja moadde mánu maŋŋelis eadni Teresa ieš kommenterii čállosa váikkuhusaid:
Mr. Kushwant Singh artihkal lea rievdan olbmuid jurddašanvuogi mu guovdu. Fuomášan čielggašit erohusa: dalle go mii máinnašuvvojit, eahpeoskkut ja imašteamit eai šat šadde. Buot olbmot čájehit árkkálmastinvuođa ja árvvu. Dat lea duođai somá”.
Jagi 1970 eadni Teresa šattai riikkaidgaskasaččat beakkánan, masa váikkuhii jagi 1996 BBC buvttihuvvon dokumeantafilbma Something Beatiful for God ja seammanammasaš girji jagi 1971. Filmmas eadni Teresa vástádalai ovdalgihtii plánejuvvon gažaldagaide ja hálai ollu Ipmila birra. Geahččit váikkuhuvvojedje eadni Teresa barggus TV- ovdanloaiddasteami dihte nu, ahte sii skeŋke ollu ruđa ja dan lassin Eadni Teresa oaččui ain eambbo beakkálmasvuođa.
Riikkaidgaskasaš beakkálmasvuohta attii eadni Teresai vejolašvuođa sirdit jurdagiiddis ja ulbmiliiddis máŋgga olbmuide. Máilmmiviidosaš beakkálmasvuođa olmmožin son deaivvadii máŋggaid stáhtaid dehálaš njunušolbmuid, dego ovdamearkka dihte Amerihká presideantta. Dan lassin ovdamearkka dihte poava doarjališgođii su.
Eadni Teresa eallinfilosofiija rievdat
Kathryn Spink lea dahkan eadni Teresas áidna eallingearddi, maid eadni Teresa ieš lea dohkkehan. Dan mielde eadni Teresa ii hálidan, ahte son loktojuvvošii eará olbmuid bajábeallái. Son balai das, ahte olbmot rámidivčče su dušše dan dihte, ahte sii luomusmuvašedje ieža ovdasvástádusain. “Bassivuohta ii leat dušše moadde hárve olbmuid ovdavuoigatvuohta. Dat lea du seamma bures go muge geatnegasvuohta”. Son lea maid dadjan, ahte “máilmmis leat geafit dan dihte, ahte mun ja don ean leat addán doarvái”.
Eadni Teresa eallinfilosofiija lei Kathryn Spink mielde dakkár, ahte eallin lea hui illudahtti ja gudnis adnojuvvon. Badjel čiežalogijahkásažžan son ieš divttistii su eallinfilosofiija čuovvovaš celkiide:
- Eallin lea dilálašvuohta, ane dan ávkin;
- Eallin lea čáppodat, geahča dan bajás;
- Eallin lea ávdugasvuohta, smáhke dan;
- Eallin lea niehku, daga dan duohtan;
- Eallin lea hástalus, deaivva dan;
- Eallin lea geatnegasvuohta, deavdde dan;
- Eallin lea speallu, čuovu mielde;
- Eallin lea divrras, várjal dan;
- Eallin lea rikkisvuohta, seaillut dan;
- Eallin lea ráhkisvuohta, illut das;
- Eallin lea lohpi, daga dan duohtan;
- Eallin lea moraš, vuoitte dan;
- Eallin lea lávlu, lávllo dan;
- Eallin lea dáistaleapmi, mieđit dasa;
- Eallin lea moraščájálmas, oainne dan;
- Eallin lea fearrán, duosttastuva mielde;
- Eallin lea lihkku, váldde dan gitta;
- Eallin lea menddo divrras, ale duššat dan;
- Eallin lea eallin, čuola dan.
Eadni Teresa lea dadjan, ahte “eallin lea buot divraseamos skeaŋkka, maid Ipmil lea addán”. Dan lassin son muitalii: ”Juohke olmmoš lea munnje Kristus, ja dasgo lea dušše okta Kristus, dat olmmoš, geainna guđege bottus deaivvadan, lea munnje áidna olmmoš máilmmis”.
Eadni Teresa ideologiijai gulai maiddái abortta ja náittosearuid vuostálastin. Dalle go son lei jagi 1992 Irlánddas hállamin, son logai: "Dahkot garra mearrádusa, ahte ii oktage mánná dán čáppa Irlánda riikkas livčče ii-doaivvuhuvvon. Loahpahehkot Niidii, gii ráhkista Irlándda nu ollu, ahte dán riikkas ii šat dahkkojuvvoše ii oktage aborta. Loahpahehkot, ahte dáppe ii šat dáhpáhuvaše ii oktage náittosearru".
Eadni Teresa anii árvvus maiddái ráfi, ja son earret eará háliidii ávžžuhit USA presideantta George H. Bush ja Irak jođiheaddji Saddam Hussein, ahte Persialuovtta soahti garvojuvvošedje. Son čálii sudnuide reivvestis:
- “Buorre presideanttat George Bush ja Saddam Hussein, jorggihan dudno guvlui ganjalčalmmiin ja Ipmila ráhkisvuohta váimmustan ja bivddán dakkár gefiid beales, geat gefojit, juos soahti álgá, mas mii buot ballat hirbmadit. Bivddán Dudno olles váimmuinan, ahte doai rahčabeahtti Ipmila ráfi ja gaskasaš soahpamuša beales".
Čiekŋalis oskkukriisa rievdat
Jagi 2007 almmustahttojuvvui girji, mii muitalii eadni Teresa áŧestusaid ja eahpádusaid birra ”Mother Teresa: Come Be My Light” (sámegillii: ”Eadni Teresa: Boađe čuovganan”). Girji doallá sisttis reivviid, mat leat 66 jagi áiggi čállojuvvon rihpaáhčiide ja ovdaolbmuide. Eadni Teresa publikašuvdna, masa gievrras oskkolaš vásáhusat su movttiidahtte, álggii logijagi 1940 Calcuttas. Muhtun bottus son vásihii, ahte Kristus ieš gohčui su bálvalit buot geafimus olbmuid gaskkas.
Dan maŋŋá go eadni Teresa álggii bargat gefiiguin, su oskkueallin nuppástuvai. Oskkolaš vásáhusat nohke ja Ipmila sadjái bođii dušše jaskesvuohta. Reivviinis son čálii “goikkisvuođas, sevdnjesvuođas, guorusvuođas ja gillámušas”, mat ledje su siste. Son veardidii su vásáhusa helvehii, ja muhtumin son eahpidii almmi ja juoba Ipmila eksisteanssa. Eadni Teresa lei diđolaš das, ahte almmolaš ja siskkáldas persovdnagovva ledje ruossalassii. Son čálii, ahte modji lei máska, mii gokčá visot.
Buorredagolašvuođaorganisašuvnna, man eadni Teresa lea vuođđudan, ovddasteaddjit ja eadni Teresa bargit eai diehtán su áŧestusain ja eahpádusain. Son lei doivon, ahte su priváhta reivvet boalddášedje, dasgo daid almmustahttin “šattašii jurdagiid Jesusas su alccesis”. Reivviid almmustahttin gulai goittotge katolihkalaš girku dutkamušprojektii, nu ahte gažaldagas ii lean dakkár iktingirji, mii vikkašii vuolleárvosašvuhtii. Reivviid olggosaddi pastor Brian Kolodiejchuk lei eadni Teresa ovddeš bargoskibir.
Kritihkka rievdat
- “Eadni Teresa ii veahkehan Calcutta gefiid muhto oarjeriikkaid rikkes olbmuid, geat ožžo su vehkkiin ruhtadit fuones oamedovddu – ja Eadni Teresa oaččui sis miljárddaid mielde dolláriid. Muhtumat, geat ledje addán sutnje skeŋkemušaid, ledje diktáhtorat dahje láhkarihkut, geat iske basadit duolva gieđaid. Sii ožžo Eadni Teresa bassi gudnijahttima vuogas ruhtasupmi vuostá. Stuorát oassi su guotteheddjiin ledje goittotge rehálaš ja váimmolaš olbmot, geat gusset dakkár meaddádussii, ahte “Rávarokkiid bassiolmmoš” sihkošii buohkaid gatnjaliid, sihkošii geafesvuođa eret ja divošii buot vuoiggalašvuođa máilmmis. Dakkár olbmot, geat leat ráhkistuvvan illušuvdnii, biehtadit oaidnit duohtavuođa”.
(Indiat rationálajurddašeddjiid servviid njunuščálli Sanal Edamaruku).
Logijagi 1990 eadni Teresas almmustahttojuvvui guokte iktingirjji: Chirstpher Hitchens The Missionary Postition ja Aroup Chatterjee Mother Teresa: The final Verdict. Girjjiin son láitojuvvo earret eará vuoidamis, gefiid dálkkasdieđalaččat oalle fuones dásis ja buorre oktavuođain iešguđetlágán riikkaid diktáhtoriiguin, dego Haiti diktáhtor Jean-Claude Duvalieriin.
Chatterjee ovdamearkka dihte muitala, ehte eadni Teresa organisašuvnnas ii leat buohcceviessu Calcuttas iige oba addojuvvo borramušveahkkige gefiide. Su mielde organisašuvnna doaibma rádjašuvva eanaš dasa, ahte doallá bájas sáhtašeapmiruovttu gefiide. Sáhtešeapmiruovttusge eai leat doavttir, ovttagearddigeavahan nálut eaige liikkaide galbmalatnja. Chatterjee maiddái govvida sáhtešeapmiruovttu bohcciid divššu fuotnin ja nágge, ahte jámes olbmuid gasttášedje fuolakeahttá sin iežas dáhttu ja das, man oskku sii dovddastedje. Jagi 1994 dálkkasdieđalaš áigečállaga The Lancet doaimmaheaddji muitalii, ahte eadni Teresa klinihkain eai lean rávvagat dasa, mo buohcci ja buorránmeahttun olbmuid sáhtášii dovdat ja earuhit guhtet guoimmisteaset. Indialaš Sanal Edamaruku lea fas muitalan, ahte vaikke eadni Teresa buohcceviesus dikšojuvvojit buohccit, geat buhcet njoammudávddaid, doppe ii giddejuvvo makkárge fuomášumi buhtisvuhtii. Nálut geavahuvvojit máŋga geardde beaivvis iige bávččasdálkkas jur ollege lea anus.
Dan lassin Chatterjee girjjis kritiserejuvvo ruhtaváraid geavahus, mat leat eadni Teresai addojuvvon. Dikšobiergasat, mat leat ožžon organisašuvnnas, eai geavahuvvo riekta dahje dat vuvdojuvvojit, ja buohccebiillaid publikašuvdnan lea dušše finahahttit nonnáid gávpogis. Skeŋkonváriid geavahuvvojit eanaš oskkolaš publikašuvdnai- nugo páhpaid skuvlejupmái – iige gefiid veahkeheapmái. Bill Cooke, gii lea árvvoštallan Chatterjee girjji, doalláge dan gova, mii lea eadni Teresas oarjeriikkain, propagánda buktagiin. Su veahkkebarggu ulbmil lei eanaš sieluid bestojupmi, ii gefiid buorráneapmi ja dikšu. Dán oktavuođas lea maiddái muitojuvvon eadni Teresa cealkagis:” Mii eat leat buohccedivššut, mii eat leat doaktárat, mii eat leat sosiálabargit. Mii leat oskkolaččat, mii leat oskkolaččat, mii leat oskkolaččat.
Chatterjee lea maid fuomášahttán, ahte dat govva Calcuttas, maid eadni Teresa dorjojuvvon dieđáhusgaskaoamit leat addán, lea ádján turisttaid ja dolvon gávpogii fuones beaggima. Su mielde turistadietnasat ja investeremat livčče massojuvvon dáid doaimmaid dihte oktiibuot 4,5 miljárdda dollára. Chatterjee lea maiddái fuomášahttán, ahte skeaŋkahušat, maid eadni Teresa lea ožžon, leat unnidan eará veahkkeorganisašuvnnaid, mat lea ain vel beaktileappot ja aktiivvaleappot go Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat, ožžojuvvon skeŋkonváriid.
Nubbi beakkán kritihkar Christopher Hitchens, gii lea árvvoštallan eadni Teresa, almmustahtii kritihkalaš girjji juo eadni Teresa eallináiggis jagi 1995. Girjjistis Hitchens earret eará kritisere dan, ahte eadni Teresa ii jur ollege biehtadan skeaŋkahušaid, fuolakeahttá das, geas son daid oaččui. Son ovdanbuktá Claude Duvalier, gii lea okto ráđđen Haiti, ja máinnaša fitnodatolbmuid joavkku, geat leat “seahkánan eahpidahtti doaimmaide”. Amerihkkálaš Penn & Teller – televišuvdnaráiddu oasis Holier than Thou gieđahallojuvvui kritihkalaččat eadni Teresa, Dalai-lama ja Mahatma Gandhi. Oasis giddejuvvui fuomášumi maiddái Hitchens máinnašuvvon Jean-Claude skeaŋkahušaide. Prográmma jođihuvvon Penn & Teller – diiddastallibára mielde skeaŋkahušat livčče ferten geavahuvvot ovdal Haiti gefiid veahkeheapmái go doalvut daid guhkás olgoriikkaide Calcuttai.
Go eadni Teresa lea kritiserejuvvon, de lea maiddái fuomášuvvon, ahte ii son lea rivttes mielde viggan unnidit ráhkaduslaš geafesvuođa. Son buoret heajudii dan čavges konservatiivvalaš oaiviliiddisguin, dego nu, ahte son vuostálasttii riegádanlogu heivehallama.
India rationalistaserviid njunuščálli Snal Edamaruku lea kommenteren eadni Teresa barggu Calcuttas čuovvovaččat:
- “Gehččojuvvo, ahte India ja earenoamážit Calcutta lea ávkašuvvan eanaš Eadni Teresa fantasiijalaš gefiid “veahkeheamis”, man dihte son šattai min áiggi beakkáneamos katolihkalaš olmmoš, Nobela ráfibálkkašumi váldi ja bassiolmmoš ieža áiggistis. Jos árvvoštallojuvvo dat, maid iešalddes son lea dáppe bargan, mu mielas Indias ii leat makkárge sivva, man dihte dat fertešii dovdat giittolašvuođa su vuostá.”
Edamaruku, nugo Chatterjeege mielas, eadni Teresas váikkuhii negatiivvalaččat Calcutta beaggimii. Ruhtaváriid geavaheamis son dadjá: "Masa buot dat ruhta lea mannan?" Ii goittotge dakkár olbmuid dili buorráneapmái, geasa dat leat dárkkuhuvvon. Nonnát sáhtte addit sidjiide tallearkka dievva mállása ja muhtumat, geat gillájedje dávddain ja vánis, ožžo suoji ja fuolahusa. Máilmmi rikkášeamoš njuolggaduslávdegoddi ii leat hui addálas, dasgo dat hálida oahpahit geafesvuođa ávdugasvuođa. “Gefiid gillámuš lea hui čáppis, dat čájánas vártnuhisvuođas ja gillámuša rámohallanvuođas veahkeha máilmmi sakka, dadjá eadni Teresa. Galggašiigo dán iešlágan miljárdeaddji oahpahusas leat giittolaš?”.
Gáldut rievdat
- ↑ Internet Movie Database — 1990.
- ↑ a á Find a Grave — 1996.
- ↑ https://www.fembio.org/biographie.php/frau/frauendatenbank?fem_id=26824
- ↑ a á Deutsche Nationalbibliothek Record #118642707 // Общий нормативный контроль (GND) — 2012—2016.
- ↑ SNAC — 2010.
- ↑ http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1748-720X.2005.tb00500.x/pdf
- ↑ Autuas Teresa Kalkuttalainen 26.8.1910 - 5.9.1997: Missionaries of Charity (Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat). suomagillii
