Davvisámegiela adposišuvnnat

Post- ja preposišuvnnat leat sánit mat laktásit nomeniidda. Dát doahpagat leat sámegillii latnjalassii nu ahte muhtun sánit sáhttet leat sihke preposišuvdnan ja postposišuvdnan. Pre- ja postposišuvdna ráhkadit nomeniin ovtta gihpu ja das galgá nomen leat genitiivahámis. Dat mat leat nomemiid ovddabealdde gohčoduvvojit preposišuvdnan. Nomena ja preposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo preposišuvdnagihppun[1].

  • ovdal soađi
  • borramuša maŋŋá
  • birra jagi

Postposišuvdna leat nomena maŋábealde.Nomena ja postposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo postposišuvdnagihppun[1].

  • dáhki alde
  • munno gaskkas
  • geahču vuolde.
  • muital iežat birra

Etymologalaččat pre- ja postposišuvnnaid vuođđu lea substantiiva[1], muhto dát sánit eai dábálaččat geavahuvvo sierra sátnin šahten. Muhtun substantiivvat leat velá anus, nugo rádjá mas postposišuvnnat rájes/rádjái leat suorgásan. Boahtte vuosárgga rájes. Ihtáš rádjái.

Pre- ja postposišuvnnat sáhttet leat sierra kásushámis. Lokatiivahámi mearkkašupmi lea báikkis dahje báikkis eret. Illatiivahámi mearkkašupmi lea lihkadeapmi juogaman guvlui. Genitiivahámi mearkkašupmi lea juogaman guora, miehtá dahje beali. Ovdamearkkan sátni geahči main lea suorgásan čuvvovaš postposišuvnnat.

  • Mun mannen togain Niillasa geahčái.
  • Mánát vulge áhku geahčen ruoktot.
  • Mii álo bivdit davágeaže dán jávrri.
Post- ja preposišuvnnat báikemearkkašumiin
Illatiivahápmi (sadjái) Lokatiivahápmi (sajis) geniitivahápmi (saji guora)
ala alde
báldii bálddas báldda
beallái bealde beale
birra birra birra
bokte
buohta
duohkái duohken duoge, duogi
gaskii gaskkas gaskka
gasku gasku gasku
geahčái geahčen geaže
guovdo guovdo guovddáš
gurrii guoras guora
lahka lahka lahka
lusa luhtte luhtte
maŋŋái maŋis maŋil
miehtá miehtá
mielde mielde
meaddel
meattá
njeaiga njeaiga
ovdii ovddas ovddal
rádjái rájes ráje, ráji
sisa siste
vuollái vuolde vuole, vuoli
vuostá vuostá vuostá

Post- ja preposišuvnnat áigemearkkašumiin leat: bále, birra, čađa, gaskan, gaskkas, gaskkal, gaskal, gasku, geahčái, geažes, maŋŋá, maŋŋel, mano (manu), mielde, miehtá, ovdal, rádjái, rájes (rájis), viđá (viđe).

Ovdamearkkat:

Ala (nala). (post). Báikemearkkašupmi: Son njuvddii vuoja láibbiid ala. Áigemearkkašupmi: Boađe fal ruoktot diimmut ala!

Alde (nalde). (post). Báikemearkkašupmi: Gáffegievdni lea uvnna alde. - Lokte eret ruittu uvnna alde. - Poliisat ledje juo báikki alde.

Badjel. (prep./post). Báikemearkkašupmi: Duottut go njuiket joga badjel? - Biila vujii badjel geainnu.

Báldda. (post). Báikemearkkašupmi. Beana ruohtai mu báldda. - Son ozai čoavdagiid viesu báldda.

Bálddas.(post). Báikemearkkašupmi: Gean bálddas don čohkkájit boradanbeavddis? - In leat goassige oađđán nieidda bálddas.

Báldal. (post). Bákemearkkašupmi: Ánde šuvihii sihkkeliiguin mu báldal[1].

Bále. (post). Áigemearkkašupmi. Mii árrat vuoddjáimet vai joaddašeimme ruoktut čuovgga bále. - Eahket bále manne dánssaide.

Bealde. (post., maŋábeale attribuhta maiddái prep.). Báikemearkkašupmi: Gufihtariid máilbmi lea don bealde olbmuid dábálaš eallima. - Goappat bealde.

Beale. (post.). Báikemearkkašupmi: Vári beale lea buoret vázzit. - Bohccot ruhttet don beale váriid.

Beallái. (post.). Báikemearkkašupmi: Son sugai nuori nuppi beallái. - Mii sirddiimet don beallái vári.

Birra. (post./prep.). Báikemearkkašupmi: Mun lean mátkkoštan birra máilmmi. - Nieida lei nu bivnnut ja bártnit jorre su birra. Áigemearkkašupmi: Birra jándora bargat. - Mii orrut ovtta sajis birra jagiid.

Bokte. (post). Báikemearkkašupmi: Vudjen Malmöi Stockholmma bokte. - Dákko bokte gávdnojit ollu boradanbáikkit. - Eŋglándii vujiimet Fránkriikka bokte.

Buohta. (post.). Báikemearkkašupmi: Bisán duon geaidnogalbba buohta. - Biila bártidii šaldi buohta. - Son vázzá min buohta skuvlii[1].

Čađa. (prep./post.). Báikemearkkašupmi: Mun váccán vuovddi čađa. Áigemearkkašupmi: Ledjen gozuid alde čađa ija. - Mii ligget viesu čađa dálvvi.

Duogi, duoge. (post.). Báikemearkkašupmi: Njáhken stobu duogi. - Dat báhtaredje seinniid duogi.

Duohkái. (post.). Báikemearkkašupmi: Čiehkádin geađggi duohkái. - Eadni gaikkui nieiddas vuovttaid duohkái.

Duohkin, duohken (ruoŧas duogin). Báikemearkkašupmi: Bussá ruohtastii eret stuolu duohkin. - Dat áigá vuoddjájedje ja dáidet juo logi miilla duohken. - Dálá servodatdiili lea min čuorbbes politihkariid duohken.

Gaskan. (prep./post.). Áigemearkkašupmi: Fertejin vuolgit gaskan bora. - Fertiimet heaitit gaskan barggu arvvi dihte.

Gaskii. (post.) Báikemearkkašupmi: Gárten guovtti vašálačča gaskii.

Gaskka. (prep./post.) Báikemearkkašupmi: Leavnnja ja Billávuona gaskka lohket olbmot ipmašiid oaidnit[1].

Gaskal. (prep./post.). Báikemearkkašupmi: Son jođii Joatkkajávvri ja Iešjávrri gaskal[2]. Áigemearkkašupmi: Áhči gázzi málestii gaskal golmma ja viđa[1].

Gaskkas. (post.). Báikemearkkašupmi: Son orru daid guovtti vári gaskkas. - Ášši bissu munno gaskkas.

Gasku. (dábálaččat prep.). Báikemearkkašupmi: Bohccot livvadedje gasku geainnu. - Ásan gasku gavpoga. - Gasku goađi lei árran. Áigemearkkašupmi: Son heittii gasku jagi skuvllas[1]. - Moai fertiime gasku geasseluomu máhccat ruoktot[1].

Geahčái. (post.). Báikemearkkašupmi: Mannen togain iežan nieidaolbmá geahčái. Áigemearkkašupmi: Vahkku geahčái ferten fas doaktára lusa[1]. - Elle heaitá barggus loahpa geahčái dán vahkku[1].

Geahčen

Geaže

Geažes

Guora

Guoras

Gurrii

Guovdu

Lahka

Luhtte

Lusa

Manu (mano)

Maŋil

Maŋis

Maŋŋái

Maŋŋá, maŋŋil

Meaddel, meaddil

Meattá

Miehtá

MIelde

Njeaiga, njeaigga

Ovdal

Ovddal

Ovddas

Ovdii

Rádjái

Ráje (ráji)

Rájes (rájis)

Rastá

Sisa

Siste

Viđá, viđe

Vuolde

Vuole, vuoli

Vuollái

Vuostá, vuostái

Laktapartihkkalat

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Cite error: Invalid <ref> tag; no text was provided for refs named :0
  2. Nickel, Sammallahti, Duiskka-Sámi sátnegirjji, Davvi Girji 2008