Boaldin
Boaldin lea alla temperatuvra eksotearmalaš redoksa kemiijalaš reaksjuvdna gaskal boaldámuša (reductant) ja (Oksidant), dábálaččat áibmogearddi oksygena, mii buvtiiha (oxidized), dávja gásahis buktagiid ovtta seaguhusas mii gohčoduvvo suovva. Boaldinis ii alo boáđe dolla, danin go dolla dušše oidno go ávdnasin lea lievla buollin. Go lea boaldin mas lea dolla de lea dat dovdamearka ahte lea reaksjuvdna. Vuoi galga álgit buollit de ferte vuos juoga mii lea stuorit go aktiverenenergiija (ovdamearka dihte, riššain alggahit dola.), liekkas mii boahta dolas sáhta addit nohka energiija ahte reaksjuvdna doalaha ieš.
Okta ovdamearka gos hydrogena ja okysgena buolla ja šadda čahce lievla. Reaksjuvdnas luoita 242 kJ/mol lieggasa.
Katalysakeahtes buollin áimmus gáibida alla temperatuvrraid. Obbalaš boaldin lea stoichiometriija mii guoska dolli, gos ii leat bahcan boaldámuš, ja ideálalaš, ii makkarge oksidant bácahus. Termodynamalaččat, kemiijalaš dássedeaddu buollimis lea eanas buvtta bealde. Muhto, ollislaš boaldin lea measta veadjotmeahtun olahit. Danin go kemiijalaš dássedeaddu ii leat olahan, dahje doppe leat buvttat mat eai leat buollan dego karbonmonoksida, hydrogena dahje karbona. Dánin lea suovva mii buvttadovvo mirkoávnnaslaš ja sisttisdoallá buvttaid mat eai leat buollan ja oasaslaš oksiderejuvvon buvttait. Buollin alla temperatuvrrain áibmogearddi áimmus, mii lea 78% nitrogena, ráhkada nitrogena oksidaid, dávja čujohuvvon NOx. Go boaldin ii leat ráinnas de láhka davja gáibida ahte buhtistuvvo dahje katalyhtalaš konverterema.