Alumiidna

Alumiidna lea vuođđoávnnas ja eanagierraga dábáleamos metálla. Dat gullá geahppa metállaide.

Alumiinna ráhkadeapmi

Alumiidna ráhkaduvvo bauksihtas. Bauksihtta lea báktešládja mas lea gaskal 50 ja 60% alumiidnaoksiida. Vuos ráhkada buhtes alumiidnaoksiidda kemiijalaš proseassa veagas. Alumiidnaoksiida luvvá ja hádjána go báhkkadan dan dihtolágan ommanis. Buhtes ja šolgan alumiidna čoaggása ommana vuođus. Doppe dat golgá eret. Olles dat proseassa váldá olu energiija.

Bauksihtta boltojuvvo Ghanas, Indonesias, Jamaicas, Ruoššas, Surinamas ja Uŋgáris. Šolgenrusttetgat leat Australias, Brasilias, Islánddas, Kanádas, Kiinnás, Norggas, Ruoššas, Ruoŧas, Uŋgáris ja USA:s.

Ovtta tonna alumiinna ráhkadeapmái gollá sullii 10 000 kWh fossiila boaldámuš ja sullii 20 000 kWh elfápmu. Go ráhkadan alumiinna roaskkis, omd. bovssain de gollá dušše 5% dan mearis mii gollá go ráhkada alumiinna bauksihtas. Go ođaha metálla de seastá olu energiija, dan ektui go ráhkadit ođđđa.

Ođaheapmi lea oalle oktageardán. Vuos suddada alumiinna ja de leike, muhto seaguhuvvon alumiinna ferte buhtistit ovdal go suddada.

Atnu

Alumiidna sáhttá lea garraseabbo go datni muhto dipmáseabbo go siŋka ja dan dihte dan sáhttá deaddit vai šaddá asehis bábirin. Dakkár bábir láve gohčoduvvut silbabábirin.