Alkohola aktogávperiekti
Alkohola aktogávperiekti lea vuohki mainná muddde alkoholajuhkamušaid gávppi ja máŋga riikka leat ásahan dakkára. Sivvan lea ahte háliida unnidit juhkama ja unnidit daid vahágiid maid alkohola buktá. Dat lea maid vuohki mainná stáhta oažžu eanet ruđaid alccesii. Aktogávperiekti mearkkaša ahte duššefal okta fitnodadagas (dávjá stáhtii gullevaš) lea aktovuoigatvuohta muhtin oasi dahje olles alkoholagávppis. Dakkár aktovuoigatvuođat sáhttet ráddjet gii oažžu alkohola ráhkadit, buktit riikii, addalit dahje vuovdit. Riikkat sáhttet dasto válljet ásahit ovtta dahje máŋga dain ráddjehusain. Gávdnojit maiddái ráddjehusat alkoholadoalu ja alkoholašlája hárrái. Aktogávperievttit leat gávdnon dahje ain gávdnojit earret eará Davviriikkain (ii Dánmárkkus), Kanádas, USA:s (muhtun oase) ja Sovjetlihtus. Muhtun dain riikkain lea goittoge aktogávperiekti fámohuvvan ja priváhta fitodagat leat gis gávppašišgoahtán.
Davviriikkat rievdat
Norga rievdat
Norggas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita. Daid gávppiid fuolaha fitnodat Vinmonopolet. 1917-1927 lei spriita gildojuvon ja 1917-1922 maiddái viidni. Vinmonopolet ásahuvvui 1922 go stáhta attii alccesis lobi vuovdit viinni aktogávperievtti bokte. 1927 vuovdiguohte spriitta. Vuola mii lea unnit 4,7% vuvdojuvvo dábálaš rámbuvrrain.
Suopma rievdat
Suomas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita. Daid gávppiid fuolaha fitnodat Alko. Alkohola mii lea unnit go 5,5% vuvdojuvvo dábálaš rámbuvrrain. Alko álggahuyvvui 1932 go gielddus mii lei gávdnon 1919 rájes fámohuvai.
Ruoŧŧa rievdat
Ruoŧas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita. Daid gávppiid fuolaha fitnodat Systembolaget. Systembolaget álggahuvvui 1955.
Islánda rievdat
Stáhta oamasta fitnodaga Vínbuðin ja das lea aktogávperiekti.
Fearsullot rievdat
Fitnodat Rúsdrekkasøla Landsins vuovdá alkohola.
Dánmárku rievdat
Dánmárkkus (ja Ruonáeatnamis) ii gávdno aktogávperiekti.