Aaro Hellaakoski
suopmelaš girječálli, diktačálli, geográfa ja oahpaheaddji
Aaro Hellaakoski | |
---|---|
Aaro Hellaakoski | |
Riegádan | geassemánu 22. beaivvi 1893:s[1][2][3] |
Jápmán | skábmamánu 23. beaivvi 1952:s[1][2] (59) |
Hávdi | Sandudds begravningsplats (nb) |
Riikkavulošvuohta | |
Bargu | |
Ámmát | diktačálli, geográfa, oahpaheaddji ja girječálli |
Giella | suomagiella |
Bálkkašumit | Aleksis Kivi -bálkkašupmi |
Bearaš | |
Váhnemat | Antti Rietrikki Helaakoski |
Aaro Hellaakoski Wikimedia Commonsas |
Aaro Hellaakoski (geassemánu 22. b. 1893, Oulu – skábmamánu 23. b. 1952, Helsset) lei suopmelaš girječálli ja diktačálli. Son lei eret Oulus. Hellaakoski čálii divttaid, románaid ja dieđalaš dutkamiid. Diktačállin Hellaakoski lei modernismma álgojalgejeaddji Suomas. Hellaakoski barggai maid dáidda- ja girjjálašvuođakritihkarin ee. čuovvovaš bláđiin: Aika, Karjalan Aamulehti ja Iltalehti [4]
Bibliografiija
rievdat- Divttat
- Runot, 1916
- Nimettömiä lauluja, 1918
- Me kaksi, 1920
- Elegiasta oodiin, 1921
- Maininki ja vaahtopää, 1924
- Jääpeili, 1928
- Valitut runot, 1940
- Vartiossa, 1943
- Uusi runo, 1943
- Huojuvat keulat, 1946
- Hiljaisuus, 1949
- Sarjoja, 1952
- Huomenna seestyvää, 1953,
- Nimettömiä lauluja, 1918
- Románat/noveallat
- Suljettujen ovien takana, 1923
- Iloinen yllätys, 1927
- Kuuntelua, 1950
- Dutkamat
- Puulaan järviryhmän kehityshistoria, 1928
- Suursaimaa
- T. K. Sallinen, 1921
- Niin kuin minä näin. 1959
Bálkkašumit
rievdatLiŋkkat
rievdatGáldut
rievdat- Unto Kupiainen: Aaro Hellaakoski, Ihminen ja runoilija. WSOY Porvoo 1953.
- Pieni tietosanakirja
- ↑ a á Энциклопедия Брокгауз
- ↑ a á Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF: платформа открытых данных — 2011.
- ↑ Aaro Hellaakoski — SLS.
- ↑ https://web.archive.org/web/20070808062708/http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/kriitik.htm