Černobyla lihkohisvuohta

Černobyla lihkohisvuohta dáhpáhuvai dálá Ukrainas Kiova davábealde cuoŋománu 26. beaivvi 1986. Černobyla váimmusrusttega njealját reáktor bávkkehii golbma kilomehter olggobealde gávpoga Pripjat. Rádioaktiiva balva leavai miehtá Eurohpa ja kontaminerii viiddis eatnamiid Ukrainas, Vilges-Ruoššas ja Ruoššas.

Reáktor bávkkehii go bargit čađahedje iskkosa mii ii menestuvvan.

Pripjat buollinveahka bođii báikki ala maŋŋel logi minuhta ja álge jáddadit dola. Guđas dain jápme alla suonjardanmeari dihte.

Álggus Sovjetlihttu čiegadii lihkohisvuođa máilmmi ovddas. Ruoŧa váimmusfápmorusttegis Forsmarkas fuobmájedje ahte bargi skuovat ledje radioaktiivvat. Álggos sii jáhkke ahte dat bođii sin iežaset reáktoris, muhto go riŋgestalle eará váimmosfápmorustegiidda ja gulle doppe lei maid radioaktivitehta loktanan.

Reáktor soiccuhii rádioaktiiva suovaid áibmui logi beaivvi. 70% manai Vilges-Ruššii.

Pripjatlaččat fárrehuvvojedje eret ja dohko ii oaččo oktage orrot šat. Guovlu lea vesáiduvvan ja eallit lea vallji.

Dearvvašvuođalaš váikkuhusat

WHO Černobyl-raporta jagi 2006 rájes muitala ahte 134 olbmo buohccájedje akuhta suonjardandávdii. Dain jápme guoktelogigávccis.

Maŋŋel lassánii galbaráksáboras Ukrainas ja Vilges-Ruoššas roasu dihte. Ruoŧa Suonjarsihkkarvuođaeiseválddi raporta (2001) muitala ahte mearkkašahtti dearvvašvuođalaš váikkuhusat eai leat vuordimis Ruoŧas. Maŋŋelis lea eiseváldi goittotge árvvoštallan ahte Ruoŧas sullii 300 jápme lihkohisvuođa dihte.