Erohusat artihkkala «Seallaváimmus» veršuvnnaid gaskkas

Seallaváimmus lea váldodovdomearka go earuha eukaryohta seallas ja prokaryohta seallas (mas váilu ráddjejuvvon seallaváimmmusseallaváimmus). Prokaryohta lea boares namahus mii gokčá bakteraid ja arkeaid. Seallaváimmus sisttisdoallá stuorámus oasi [[Gena|genehtalaš]] ávdnasiid eukaryohta seallain, ja dat leat vurkejuvvon máŋga kromosoman. Dasa lassin gávdnojit maiddái genat mitokondrias ja šaddosealla kloroplasttas. Eanas seallat sisttisdollet ovtta váibmosa, muhto spiehkastagat gávdnojit. Ovdamearkka dihte deahkkeseallain leat máŋga váibmosa.

Seallaváibmosa dieđa gohččoduvvogohčoduvvo karyologiijan.

Seallaváibmosat leat seallatiippa mielde iešguđetlágánat. Eanas dat leat jorbasat dahje guhkedáležat. Muhtin seallain dat leat čoarvvehápmásaččatčoarvehápmásaččat. Muhtimin seallaváibmosat leat juohkásan čulbmosiidda.

Njiččehasaid seallaváibmosa čađamihttu lea dábálaččat 5-16 µm. Dat lea orgánealla man álkimusat oaidná mikroskohpa čađa. Dat lea ráddjejuvvon seallagokčasiin, mii lea guovtti biologalaš cuoccain, siskkit ja olggut váimmuscuozza. Váimmusgokčasa assodat lea sullii 35 nm. Olggut váimmuscuozza botkkekeahttábotkekeahttá rievdá roava endoplasmalaš fierpmádahkan (''eŋg. rough endoplasmatic reticulum, RER''). Dáinna lágiin sihke olggut váimmuscuocca ja roava ER'a alde leat ribosomat.

Seallaváibmosa sáhttá báidnit DNA-báidnagiin ja geahčadit čuovgamikroskohpas. MikroshopasMikroskohpas ihtet seallaváibmosa siste ovtta dahje máŋga jorba áđa, nukleolat. Nukleolain leat genat mat leat ribosomala RNA'a várás. rRNA leat oasit ribosomain ja dat mannet olggos šeallašliiváiseallašliivái. Nukleolas lea vuollegis DNA-konsentrašuvdna, go muđui lea seallaváibmosis, ja baicce eanet RNA. Eará gáhppálagat seallaváibmosis sáhttá dušše geahčadit dihto báidninteknihkain, nugo vuosteávnnas-báidnin. Daid eará gáhppálagat doaimmat leat eanas dovdameahttumat. Dakkárat leat ovdamearkka dihte ''splicing speckles, Cajal bodies ja PML bodies.''

SealaváimmusSeallaváimmus lei vuosttaš orgánealla mii fuomášuvvui. Vuosttaš seailuhuvvonseailluhuvvon sárggus lea dutki Antoni van Leeuwenhoekas (1632-1723). Son dutkkai luosa rukses varraseallaid ja čájehii seallaváibmosa. Nuppe ládje go njiččehasain eará rikkeelliidriggeelliid rukses varraseallain lea seallaváimmus. Dasa lassin 1804 Franz Andreas Bauer maiddái máinnašii daid birra. 1831 šaddodiehtti Robert Brown gohčodii seallaváibmosa "areolan" ovdaságastis Linnéa Searvái Londonis, muhto son ii namahan vejolaš mearkkašumiid. Dakkára evttohii Matthias Schleiden easkka 1838. Son jáhkii dat lei deaŧalaš sealla šaddamis. Danin Schleiden válddii nama "cytoblast" (Sealladahkki) geavahussii. Son logai iežas dárkkodan ahte ođđa sealla ráhkaduvvui cytoblasttas. Franz Juluis Ferdinand Meyen vuostálasttii oainnu ahte "seallaváimmus ieš sealla ráhkadii". Son lei juo ovdal čállán ahte seallat lassánedje juohkáseami bokte. Goittotge lei Meyen dan oaivilis ahte máŋga sealla ledje váibmosa haga.

1876-1878 Oscar Hertwig almmuhii dutkamiid gáranasbáđi sahkkehandáhpáhusa birra, mas siepmana seallaváimmus bahkke moni sisa ja suddá moni seallaváibmosiin oktii. Dainna vuosttaš geardde čuoččuhuvvui ahte indiviida álggus boahtá ovtta seallas. Dát vuostálasttii Ernst Haeckela oaidnu ahte ogi ovdáneapmi čađahii geardduhii olles čeardahistorjjá. Siepmana váibmosa dárbu guhká digaštallajuvvuidigaštallojuvvui. Hertwig goittotge nannii gávdnosis eará spirejoavkkuin. Eduard Strasburger oaččui seammá bohtosiid go dutkkai šattuid. Dát dulbii luotta čájehit seallaváibmosa deaŧálaš mearkkašumi árbbalašvuođas. August Weimann lei juo 1873 čuoččuhan ahte eatnálaš ja áhčálaš álgoráhkut ledje ovttaveardásaččat árbbalašvuođa dáfus. Váibmosa rolla čielggai vuos go mitosa govviduvvui 1900-logu álggus ja go Mendela regelat ođđasis fuomášuvvojedje. Kromosomateoriija árbbalašvuođa dáfus ovdánii.