Wikipedia

Erohusat artihkkala «Ole Henrik Magga» veršuvnnaid gaskkas

Bláđe historjjá interaktiivvalaččat
← OvdditČuovvovaš earut →
Sisdoallu sihkkojuvvon Sisdoallu lasihuvvon
VisuálaWikiteaksta
→‎Gielladutki Magga: nuppit nuppiide
Gurgadas 10:
Gielladutkin Ole Henrik Magga lea dovdosamos [[cealkkaoahppa|syntaktihkkárin]]. Su magisttardutkamuš «Lokative læt-setninger i samisk» gieđahallá dakkár syntávssa teoriija klassihkalaš fáttá nugo eksistentiála- ja habitiivacealkagiid. Seammalágan struktuvrrat gávdnojit eará [[Urálalaš gielat|urálalaš gielain]]. Su nákkosgirji jagi [[1986]] gieđahallá sámegiela [[cealkkavástta|cealkkavástagiid]] struktuvrra, earenoamážit [[modálavearba|modálavearbbat]] ja [[infinitiiva|infinitiivvat]] váikkuhit nuppit nuppiide.
 
Magga šattaiJagi [[fennougristihkka|fennougristihka1987]] professoran go [[OsloKnut UniversitehtaBergsland]]s, Universitetetmanai iealáhahkii, OsloMagga šattai [[1997fennougristihkka|1997:sfennougristihka]], professoran [[KnutOslo Bergslanduniversitehta]]s. maŋŋá,Oslo muhtouniversitehtas celkiison eret virggistat bargandihtiivulggii [[Sámi allaskuvla|Sámi allaskuvllasallaskuvlii]] [[Guovdageaidnu|Guovdageainnus]], gos šattaison bargogođii allaskuvlladoseantan jagi [[1990]]:s ja professorin jagi [[1997|1997:s]]. Magga leamašan mielahttun [[Det Norske Videnskaps-Akademia|Det Norske Videnskaps-Akademias]] [[1993]] rájes.
 
Magga lea leamašan [[Norgga dieđaakatemiija]] miellahttun [[1993]] rájes.
 
==Politihkkár Magga==
Vižžojuvvon "https://se.wikipedia.org/wiki/Ole_Henrik_Magga" čujuhusas