Erohusat erenomáš siiddu «MobileDiff/278258» veršuvnnaid gaskkas

cytoplasma -> seallašliivi
(cytoplasma -> seallašliivi)
[[Fiila:Diagram human cell nucleus numbered version.svg|mini|1. Váimmusgovččas. 1a. Sisskit váimmuscuozza. 1b. Olggut váimmuscuozza. 2. Nukleola. 3. Nukleoplasma. 4. Kromatiidna. 4a. Heterokromatiidna. 4b. Eukromatiidna. 5. Ribosomat. 6. Váimmusráigi]]
'''Seallaváimmus''' lea orgánealla eukaryohta [[Sealla|seallas]], mii sisttisdoallá [[genoma]] (genehtalaš ávdnasiid). Seallaváimmus lea eanemusat jorbbas, ja dan birra lea seallaseallašliivi (cytoplasma).
 
Seallaváimmus lea váldodovdomearka go earuha eukaryohta seallas ja prokaryohta seallas (mas váilu ráddjejuvvon seallaváimmmus). Prokaryohta lea boares namahus mii gokčá bakteraid ja arkeaid. Seallaváimmus sisttisdoallá stuorámus oasi [[Gena|genehtalaš]] ávdnasiid eukaryohta seallain, ja dat leat vurkejuvvon máŋga kromosoman. Dasa lassin gávdnojit maiddái genat mitokondrias ja šaddosealla kloroplasttas. Eanas seallat sisttisdollet ovtta váibmosa, muhto spiehkastagat gávdnojit. Ovdamearkka dihte deahkkeseallain leat máŋga váibmosa.
 
Váimmus lea earuhuvvon cytoplasmmasseallašliivvis váimmuscuocca bokte. Váimmuscuozza suodjala genoma ja mudde ávnnassirdima cytoplasmmaseallašliivvi ja nukleoplasmma gaskkas. Rukses varraseallas mii lea láddan ii leat šat seallaváimmus, dasgo láttadettiin hoigada eret váibmosa.
 
Dehálaš proseassat seallaváibmosis leat DNA-replikašuvdna (DNA duppalmuvvá) ja transkripšuvdna (mRNA-kopiija ráhkaduvvo DNA-bihtás mii dávjá muhto ii álohii vástida ovtta genii).
Njiččehasaid seallaváibmosa čađamihttu lea dábálaččat 5-16 µm. Dat lea orgánealla man álkimusat oaidná mikroskohpa čađa. Dat lea ráddjejuvvon seallagokčasiin, mii lea guovtti biologalaš cuoccain, siskkit ja olggut váimmuscuozza. Váimmusgokčasa assodat lea sullii 35 nm. Olggut váimmuscuozza botkkekeahttá rievdá roava endoplasmalaš fierpmádahkan (''eŋg. rough endoplasmatic reticulum, RER''). Dáinna lágiin sihke olggut váimmuscuocca ja roava ER'a alde leat ribosomat.
 
Váimmusráiggi čađa ávdnasat lonuhuvvojit, dego rRNA ja mRNA. Muddejeaddji (''eŋg. regulatory'') proteinnat bohtet váibmosii cytoplasmmasseallašliivvis. Váibmosis mRNA dolvojuvvojit cytoplasmmaseallašliivvis ribosomaide proteidnasyntesa várás.
 
Seallaváibmosa sáhttá báidnit DNA-báidnagiin ja geahčadit čuovgamikroskohpas. Mikroshopas ihtet seallaváibmosa siste ovtta dahje máŋga jorba áđa, nukleolat. Nukleolain leat genat mat leat ribosomala RNA'a várás. rRNA leat oasit ribosomain ja dat mannet olggos cytoplasmiišeallašliivái. Nukleolas lea vuollegis DNA-konsentrašuvdna, go muđui lea seallaváibmosis, ja baicce eanet RNA. Eará gáhppálagat seallaváibmosis sáhttá dušše geahčadit dihto báidninteknihkain, nugo vuosteávnnas-báidnin. Daid eará gáhppálagat doaimmat leat eanas dovdameahttumat. Dakkárat leat ovdamearkka dihte ''splicing speckles, Cajal bodies ja PML bodies.''
 
Seallaváibmosa genoma (genehtalaš ávdnasat) leat kromosomain. Kromosomat leat DNA-árpput mat leat vurkejuvvon kromatiidnan. Kromosomat sisttisdollet DNA-árppu lassin proteiinnat, nugo histonat. Histonaid lassin gávdnojit eará proteiinnat nugo DNA-polymeras, RNA-polymeras, transkripšuvdnafáktorat.