Erohusat artihkkala «Norgga vuođđoláhka» veršuvnnaid gaskkas

Gonagasriika Norgga Vuođđoláhka mearridii [[Riikačoakkáldat]] [[Eidsvoll|Eidsvollas]] [[Eidsvollvistti|Eidsvollvisttis]] [[16.beaivve miessemánus]] [[1814]]s; 17. beaivvi miessemánus 1814s válljejuvvui [[Christian Fredri]]k ([[Dánmárkku]] ruvdnaprinsa) gonagassan. Konstitušuvdna beaiváduvvui ja julggaštuvvui seamma beaivvi. [[Vuođđoláhka]] vuolláičállojuvvui 18. beaivve miessemánus 1814:s. Oanehis soahtama maŋŋel Ruoŧain bággejuvvui Norga uniovdnii Ruoŧain. Gonagas Christian abdiserii (celkkii eret norgga truvnnu) [[Mossakonvenšuvnna]] dihte mii čállojuvvui borgemánu 14.beaivvi, ja [[Stuoradiggi]] Vuođđolága ođasmahttii vejolášdahkkandihte uniovnna 4. beaivvi skábmamánus jagi 1814:s. Dát rievdaduvvoje go uniovdna loahpahuvvui 7. beaivvi geassemánus [[1905]]:as- mii lei álgu ođđaáigásaš iešheanalaš Norgan.

 

 

Vuođđoláhka lei movttiduvvon [[USA iešmearrideamijulggašdusa]]s jagi [[1776]]:as, [[fránska revulušuvnna]]s jagi [[1789]]:s, [[Ruoŧa ráđđehusvuohki|Ruoŧa ráđđehusvuogis]] jagi [[1809]]:s ja [[spánska konstitušuvdna|spánska konstitušuvnnas]] jagi [[1812]]:s, ja fábmojuohkin lei Eurohpa eanemus radikála konstitušuvdna su áiggis. Muhto unnit stivrenvuogi mielde mii lei ovdánan Englánddas, parlamentarisma. Dovdui ahte ledje bajasčuvgenáiggi idealat, erenoamaš Montesquieus oahpu fápmojuohkin birra.