Murmánska

Murmánska (ruoššagillii: Мурманск, golttágillii/nuortalašgillii: Muurman) lea gávpot Guoládatnjárggas, oarjedavimusas Ruoššas, badjelaš 100 kilomehtera Norgga rájás. Murmánska lea stuorámus gávpot davábeale davvigierddu, ja lea hálddahusguovddaš Murmánska oblast (filka). Gávpogis ásse jagis 2006 sullii 320 000 ássi. Gávpot lea dehálaš jieŋahis gáttiin, go lea dehálaš Ruoššas ollit Atlanteráhpái, sihke siviilalaččat ja militearalaččat. Ruošša mearrasuodjalusas lea atomčázevuolefatnasat ránnjágávpogis Severomorskkas. IEš Murmánskkas eai leat sohtefatnasat gal.

Gávpot vuođđuduvvui jagis 1916 namain Romanov-na-Murman, muhto ođđasit gásttašuvvui Murmánskan maŋŋá oktoberrevolušuvnna jagis 1917. Ruoššat áddejedje sáni «nordmann» (dáža) dego urman sátnin , maŋŋá murman:as, ja nuba Barentsáhpi gohčoduvvui Murmanskoje morje (= Nordmannshavet/Dážamearra). Odne lea Murmánsja moedearna gávpot, gos leat valjis guolleressurssat, ja leat maid huksemin luonddugássabohkansajiid guovllus. Gávpot lea golmma váldooasis: Leninskij, Oktjabrskij ja Pervomajskij.

Álgo ássit Ii leat dieđus goas vuosttaš olbmot ásaiduvve Guoládatnjárggas, muhto moadde álbmoga/čeardda leat maŋŋá fárren guvlui. Jagiin 500- gitta 200-logus o.Kr mat gulle Volgačerdii. Birrasiid jagis 100 o.Kr bohte čearddat gullevačča suoma-ugrálalašjoavkkuide. Ođđa ja ovddeš čearddat lávge oktii ja šadde dološáiggesámeálbmogin. Dážat gohčodedje sin «terfinner» (terálbmogin) sin báikenamas Guoládatnjárggas. Ottar Hålogalánddas gohčodii sámiid nu 800-logus: «Olles dát riika lea guorus, dušše muhtun báikkiin ásset bivdo ja guolásteaddji "tersámit"». Guoládat leamašge muhtun áiggiid hålogalándda "vearroriikan", gos gonagasat/høvdiŋŋat berre sámevearu sámiin..

Vuosttaš máilmmesoađi áigge gárttai Sovjetlihttu skáhppot vearjjuid Stuorrabritannias, Ránskkas ja USA:s, ja Murmánska válljejuvvui danin gávppašanhábmanin. Dan geažil maid huksejuvvui joatkka ruovdemáđiin gitta Murmánskii jagis 1916.

Gávpot lea ožžon álgonamas Romanov-na-Murman fyrstadálus Romanov (sovjetlihtu tsar-dynastias) ja tsar Nikolai II maŋis. Virggálaččat vuođđuduvvui čakčamánu 21. beaivve jagis 1916 (golggotmánu 4. beaivve, daddjo fas ođđa kaleandris). Cuoŋománu 3.beaivve jagis 1917 gásttašuvvui Murmánskan, ja dalle ásse gávpogis 10 000 olbmo. Nuppi máilmme soađi rádjai ásahuvvojedje mearrasoahtefanasbáikkit ja industriija ovdánii, sihke guolásteamis, ruvkedoaimmain, metállabohkamat ja čemálaš industriija. Ássiidlohku maid lassánii dađistaga.

Soađit Jagis 1939 fallehii Sovjetlihttu Suoma ja válddii iežas vuollái Suoma "nuppi gieđa", Beahcáma. Suopma čuolai garrasit vuostá Dálvesoađis, muhto dattege masse Barentsábi-mearragáttiset. Suomasámit vuojehuvvojedje ja gárte bággofárret, muhto eai dobbeleabbui go Anárjávrre rádjai, Čeabetjávrái. Maŋŋá go Sovjetlihttu jagis 1941 searvvai nuppi máilmme soahtái, šattai Murmánska guovddážis sovjeahta soahte organiseremis, sivasgo leai váldohámmánin fámolaš oarjeriikkain numo Stuorrabritannias ja USA:as gálvofievrrideami olis. Duiska soahteveagat fallehedje Murmánskka jagis 1941, muhto vásihedje garra vuosttildeami, eaige nagodan vuoitit gávpoga, vaikko mo mollejedje ja bombejedje gávpoga ja gálvofievrredanfatnasiid. Sovjetlihttu gudnejahtte murmánskka suodjalusa jagis 1985, ja gávpot oaččui gudnenama "Sáŋgárgávpot".