Erohusat erenomáš siiddu «Mobildiff/216687» veršuvnnaid gaskkas

2 768 byte fjernet ,  9 jahkki árat
ingen redigeringsforklaring
(Ođđa siidu: {{bargamin}} thumb|400px|right|Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan [[Norjan Tromssassa.]] '''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sana...)
 
Ingen redigeringsforklaring
{{bargamin}}
[[KuvaFiila:Morketidettermiddag.JPG|thumb|400px|right|VarhainenSkábma iltapäivä kaamoksen aikaanmaŋŋelgaskabeaivve [[Norja]]n [[TromssaRomsa|Romssas]]ssa.]]
'''Skábma''' dahje ''polaridja'' lea áigodat, mas [[beaivváš]] ii badján. Skábma lea dálvet [[poláragierdu|poláragierdduid]] guovllus ja daid davá/lulábealde.
'''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sanakirja, 4. osa (O-R), hakusana polaariyö</ref> on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana [[aurinko]] ei nouse [[horisontti|horisontin]] yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon [[napapiiri|napapiireillä]] ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.
 
{{nalta}}
Jos valo ei taipuisi [[ilmakehä]]ssä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keski­piste pysyy yhtenä päivänä vuodessa [[horisontti|horisontin]] alapuolella. Pohjoisella napa­piirillä tämä tapahtuu [[talvipäivänseisaus|talvi­päivän­seisauksena]] [[21. joulukuuta|21.]] tai [[22. joulukuuta]]. Samoin napa­piiri olisi myös kesän [[yötön yö|yöttömän yön]] rajana. Nykyisin [[auringonnousu]] määritellään kuitenkin auringon ylä­reunan, ei keski­pisteen mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Sivu = 115-116|Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf |Viitattu = 23.4.2010}}</ref> Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon ylä­reunan mukaan määritellyn kaamoksen etelä­raja on suunnilleen yhden [[leveysaste]]en verran napapiirin pohjoispuolella.<ref>Oja, s. 121-122</ref> Suomessa tämä raja kulkee hieman [[Sodankylä]]n eteläpuolitse.
 
Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista [[Kaamosmasennus|kaamosmasennuksen]] tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, ''kaamosväsymystä''.<ref name=duode/>
 
Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää 51 vuorokautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_9.html | Nimeke = Talvi |Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 25.11.2008}}</ref>
 
[[Kuva:Nordkinnhalvoya-polar-night.jpg|thumb|300px|left|Keskipäivä kaamoksen aikaan [[Nordkinnin niemimaa]]lla.]]
 
Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella.
== Päivämääriä ==
*Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) [[24. syyskuuta]] ja myöhäisimmillään [[Jällivaara]]ssa, [[Pajala]]ssa ja [[Kantalahti|Kantalahdessa]] (67,1° N) [[20. joulukuuta]].
 
*Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa [[22. joulukuuta]] ja myöhäisimmillään [[Pohjoisnapa|Pohjoisnavalla]] [[19. maaliskuuta]].
 
== Katso myös ==
*[[Kamarikuoro Kaamos]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name=duode>[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95458.pdf Nyström, M., Saarijärvi, S. & Räihä, H. 2006. ''Kaamosmasennus ja kaamosväsymys''. Duodecim 2006;122:161–6]</ref>}}
 
[[Luokka:Maantiede]]
[[Luokka:Aurinko]]
 
[[be:Палярная ноч]]