Veršuvdna golggotmánnu 27 b. 2012 dii. 11.45 divo Gálaniitoluodda (ságastallan \| rievdadusat) 12 540 rievdadusa Ođđa siidu: {{bargamin}} thumb\|400px\|right\|Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan [[Norjan Tromssassa.]] '''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sana...		Veršuvdna golggotmánnu 27 b. 2012 dii. 11.54 divo gáđa Gálaniitoluodda (ságastallan \| rievdadusat) 12 540 rievdadusa Čoahkkáigeassu váilu Čuovvovaš earut →
Gurgadas 1: {{bargamin}} [[~~Kuva~~Fiila:Morketidettermiddag.JPG\|thumb\|400px\|right\|~~Varhainen~~Skábma ~~iltapäivä kaamoksen aikaan~~maŋŋelgaskabeaivve [[~~Norja]]n [[Tromssa~~Romsa\|Romssas]]~~ssa~~.]] '''Skábma''' dahje ''polaridja'' lea áigodat, mas [[beaivváš]] ii badján. Skábma lea dálvet [[poláragierdu\|poláragierdduid]] guovllus ja daid davá/lulábealde. '''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sanakirja, 4. osa (O-R), hakusana polaariyö</ref> on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana [[aurinko]] ei nouse [[horisontti\|horisontin]] yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon [[napapiiri\|napapiireillä]] ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika. {{nalta}} Jos valo ei taipuisi [[ilmakehä]]ssä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa [[horisontti\|horisontin]] alapuolella. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu [[talvipäivänseisaus\|talvipäivänseisauksena]] [[21. joulukuuta\|21.]] tai [[22. joulukuuta]]. Samoin napapiiri olisi myös kesän [[yötön yö\|yöttömän yön]] rajana. Nykyisin [[auringonnousu]] määritellään kuitenkin auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Oja, Heikki \| Nimeke = Aikakirja 2007 \| Vuosi = 2007 \| Sivu = 115-116\|Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto \| Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 \| www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf \|Viitattu = 23.4.2010}}</ref> Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon yläreunan mukaan määritellyn kaamoksen eteläraja on suunnilleen yhden [[leveysaste]]en verran napapiirin pohjoispuolella.<ref>Oja, s. 121-122</ref> Suomessa tämä raja kulkee hieman [[Sodankylä]]n eteläpuolitse. ~~Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista [[Kaamosmasennus\|kaamosmasennuksen]] tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, ''kaamosväsymystä''.<ref name=duode/>~~ Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää 51 vuorokautta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_9.html \| Nimeke = Talvi \|Julkaisija = Ilmatieteen laitos \| Viitattu = 25.11.2008}}</ref> ~~[[Kuva:Nordkinnhalvoya-polar-night.jpg\|thumb\|300px\|left\|Keskipäivä kaamoksen aikaan [[Nordkinnin niemimaa]]lla.]]~~ ~~Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella.~~ ~~== Päivämääriä ==~~ Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) [[24. syyskuuta]] ja myöhäisimmillään [[Jällivaara]]ssa, [[Pajala]]ssa ja [[Kantalahti\|Kantalahdessa]] (67,1° N) [[20. joulukuuta]]. Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa [[22. joulukuuta]] ja myöhäisimmillään [[Pohjoisnapa\|Pohjoisnavalla]] [[19. maaliskuuta]]. ~~== Katso myös ==~~ *[[Kamarikuoro Kaamos]] ~~== Lähteet ==~~ ~~{{Viitteet\|viitteet=~~ ~~<ref name=duode>[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95458.pdf Nyström, M., Saarijärvi, S. & Räihä, H. 2006. ''Kaamosmasennus ja kaamosväsymys''. Duodecim 2006;122:161–6]</ref>}}~~ ~~[[Luokka:Maantiede]]~~ ~~[[Luokka:Aurinko]]~~ [[be:Палярная ноч]]

Erohusat artihkkala «Skábma» veršuvnnaid gaskkas